Il trono di fuoco (esp. El proceso de las brujas tai El juez sangriento; saks. Der Hexentöter von Blackmoor) on Jesús Francon ohjaama italialais-espanjalais-saksalainen historiallinen, osittain tositapahtumiin perustuva kauhuelokuva vuodelta 1970.[3] "Verisen tuomarin" pääosissa ovat nimiroolissa oleva Christopher Lee sekä Maria Schell ja Leo Genn.[1]

Il trono di fuoco
The Bloody Judge Poster.jpg
Ohjaaja Jesús Franco
Käsikirjoittaja Jesús Franco
Enrico Colombo
Michael Haller
Anthony Scott Veitch
Perustuu Harry Alan Towersin tarinaan
Tuottaja Arturo Marcos
Harry Alan Towers
Säveltäjä Bruno Nicolai
Kuvaaja Manuel Merino Rodriguez
Pääosat Christopher Lee
Maria Schell
Leo Genn
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Liechtenstein[1]
 Italia
 Espanja
 Länsi-Saksa
Tuotantoyhtiö Fénix Cooperativa Cinematográfica[1]
Prodimex Film[1]
Terra-Filmkunst[1]
American International Pictures[2]
Ensi-ilta Italia 5. helmikuuta 1970
Länsi-Saksa 5. kesäkuuta 1970
Espanja 24. toukokuuta 1971
Yhdysvallat Toukokuussa 1972
Kesto 104 minuuttia (leikkaamaton)
97 minuuttia (Argentiina)
96 minuuttia (Espanja)
94 minuuttia (Ruotsi)
82 minuuttia (Länsi-Saksa)
84 minuuttia (USA)
Alkuperäiskieli englanti
Tuotto 18 713 190 ESP (Espanja)[1]
Aiheesta muualla
IMDb
AllMovie

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Il trono di fuoco sijoittuu vuoden 1685 Englantiin. Kuningas Kaarle on kuollut ja hänen veljensä kuningas Jaakko II pitää valtaa hovissa. Noitavainot ja julmat kidutukset kuulustelukeinona ovat arkipäivää. Vainoja käytetään vallankäytön välineenä eikä niiden kohteella ole merkitystä.

Nuoren Mary Greyn (Maria Rohm) anelut kaikuvat kuuroille korville Britannian pahamaineisimman tuomarin George Jeffreysin (Christopher Lee) tuomitessa hänen siskonsa, syyttömän Alicia Greyn (Margaret Lee), poltettavaksi roviolla. Jeffreys ihastuu Maryn viattomuuteen, vaikka tätäkin epäillään noituudesta. Muutama viikko myöhemmin Jeffreysin ego kolahtaa pahasti yhteen vallanhimoisen Wessexin jaarlin (Leo Genn) kanssa. Alkaa Jeffreys vastaan Wessex vallankäytön shakkipeli nappuloinaan Mary Grey sekä Wessexin poika Harry (Hans Hass Jr.), jolla on omat suunnitelmansa Jeffreysin kukistamiseksi. Toisiinsa rakastuneet Mary ja kapinallismielinen Harry uhkaavat lähteä Lontoosta etsimään onnea muualta, mutta se ei ole helppoa...

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

NäyttelijätMuokkaa

 Christopher Lee  … Tuomari George Jeffreys  
 Maria Schell  … Äiti Rosa  
 Leo Genn  … Lordi Wessex  
 Hans Hass Jr.  … Harry Selton  
 Maria Rohm  … Mary Gray  
 Margaret Lee  … Alicia Gray  
 Pietro Martellanza  … Barnaby  
 Howard Vernon  … Jack Ketch  
 Milo Quesada  … Satchel  
 Werner Abrolat  … Inkvisiittori Matt  
 Diana Lorys  … Sally Gaunt  
 José Martínez Blanco  … Steven Truro  
 José María Prada  … Palafox  
 Vicente Roca  … Pääsyyttäjä  
 John Thompson  … Jonathan Dickens  

TuotantoMuokkaa

Ohjaaja Franco laati myös käsikirjoituksen Enrico Colombon, Michael Hallerin ja Anthony Scott Veitchin kanssa Harry Alan Towersin tarinan pohjalta.[1] Towers toimi elokuvan tuottajana Arturo Marcosin kanssa.[1] Elokuva kuvattiin Portugalissa ja Espanjassa vuonna 1969.

Christopher Lee kiinnostui elokuvasta historiallisista syistä.[3] Hän on sanonut pitävänsä roolia yhtenä parhaistaan, mutta ei tiennyt elokuvan sisältävän sadistista kidutusta sen kuvausvaiheessa.[3]

Lordi Wessexin rooliin oli alun perin tarkoitus mennä Dennis Price, mutta vetäytyi roolista viime hetkellä.[1][3] Hänen nimensä mainitaan kuitenkin joissain elokuvajulisteissa.[1]

Julkaisu ja vastaanottoMuokkaa

Il trono di fuoco sai ensi-iltansa kotimaassaan Italiassa 5. helmikuuta vuonna 1970.[2][1] Länsi-Saksassa elokuva ilmestyi teattereihin samana vuonna 5. kesäkuuta.[1] Espanjassa elokuva julkaistiin 24. toukokuuta vuonna 1971.[1] Yhdysvaltoihin elokuva saapui teatterilevitykseen toukokuussa vuonna 1972.[1] Espanjassa elokuva tuotti noin 19 miljoonaa pesetaa.[1]

Il trono di fuoco sai ilmestyessään hyvän vastaanoton, josta elokuva pääsi laajaan teatterilevitykseen.[3] Elokuva kuuluu kuitenkin nykyään ohjaaja Francon aliarvostettuihin elokuviin.[3]

Il trono di fuoco on julkaistu videolle ja DVD:lle (vuosina 2000 ja 2004).[1][2]

Muut versiotMuokkaa

Il trono di fuocosta on useita leikkausversioita ja monta eri nimikettä.[3][1] 104 minuutin leikkaamatonta versiota on saatavilla yksittäisjulkaisuna sekä osana neljän levyn The Christopher Lee Collection -painosta.[3] Levyltä löytyy myös 25-minuuttinen Christopher Leen ja Jesús Francon haastattelu Bloody Jess.[3] Lisäksi levyllä on muun muassa kohtauksia, yksi espanjalaisessa versiossa käytetty 6 minuuttia kestävä kohtaus, esittelyfilmejä ja julistegalleria.[3]

Elokuvalla on Yhdysvalloissa monta eri nimikettä The Bloody Judgen rinnalla: Night of the Blood Monster,[1] Throne of the Blood Monster,[1] Trial of the Witches,[1] Witch Killer of Broadmoor[1] ja Witches' Trial.[1][3]

Tosielämän George Jeffreys (1645–1689) määräsi tuomarina ollessaan jopa 200 kapinallista hirtettäviksi ja 800 orjuuteen. Hän langetti kovia tuomioita päästäkseen kuningas Jaakko II:n suosioon ja edetäkseen lordikansleriksi. Unelma toteutuikin, mutta Jeffreys sai nauttia ylennyksestä vain hetken kunnes kuningas syöstiin vallasta. Jeffreys kuoli vankeudessa vain muutama kuukausi myöhemmin huhtikuussa 1689.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Il trono di fuoco (1970) finnish.imdb.com. IMDB.com. Viitattu 8.12.2012. (englanniksi)
  2. a b c The Bloody Judge (1969) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 8.12.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k Il trono di fuoco (1970) :: The Bloody Judge elitisti.net. Elitisti.net, © Sakari Määttä, 22.9.2011. Viitattu 8.12.2012. (suomeksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa