Ikivihreä peli

Ikivihreä peli on kuuluisa shakkipeli, jonka Adolf Anderssen ja Jean Dufresne pelasivat Berliinissä vuonna 1852.

Peli animaationa

Anderssen oli aikansa parhaita shakinpelaajia, ja hänen voitettuaan vuoden 1851 Lontoon shakkiturnauksen häntä pidettiin yleisesti maailmanmestarina. Dufresne oli puolestaan tunnettu shakkikirjojen laatija, jota pidettiin pienempänä, mutta silti varteenotettavana mestarina.

Ikivihreä peli ei ollut virallisessa turnauksessa pelattu ottelu, kuten ei Anderssenin niin ikään voittama Kuolematon peli Lionel Kieseritzkyä vastaankaan.

Wilhelm Steinitz nimitti peliä myöhemmin ”ikivihreäksi Anderssenin laakeriseppeleessä”, mistä se sai nimensä.

Pelin kulkuMuokkaa

abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Asema siirron 7...d3?! jälkeen

Valkoisilla pelasi Anderssen, mustilla Dufresne. Peli eteni seuraavasti:

1. e2-e4 e7-e5
2. Rg1-f3 Rb8-c6
3. Lf1-c4 Lf8-c5
4. b2-b4

Tämä avaus on tunnetaan nimellä Evansin gambiitti. Se oli hyvin suosittu 1800-luvulla, ja jonkin verran sitä käytetään edelleen. Valkea uhraa sotilaan saadakseen muut nappulat tehokkaammin kehitetyiksi.

4. ... Lc5xb4
5. c2-c3 Lb4-a5
6. d2-d4 e5xd4
7. 0-0 d4-d3

Tätä ei pidetä hyvänä vastaussiirtona; parempia vaihtoehtoja olisivat olleet 7...dxc3 tai 7...d6.

8. Dd1-b3

Kuningatar uhkaa nyt suoraan f7-ruudussa olevaa sotilasta, mutta Graham Burgess olisi pitänyt siirtoa 8. Tf1-e1 parempana.

8. ... Dd8-f6
9. e4-e5 Df6-g6

Valkean e5-sotilasta ei voitu lyödä: jos musta olisi siirtänyt 9...Rc6xe5, olisi peli jatkunut 10. Tf1-e1 d7-d6 11. Db3-a4+ uhaten samalla sekä kuningasta että lähettiä, jolloin valkea olisi voittanut upseerin.
abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Asema siirron 10.Tf1-e1 jälkeen

10. Tf1-e1! Rg8-e7
11. Lc1-a3 b7-b5?!

Tässä musta ei niinkään puolustanut omaa asemaansa vaan yritti vastavuoroisesti uhrata sotilaan saadakseen a8-ruudussa olevan torninsa kehitetyksi. Burgessin mukaan parempi siirto olisi ollut 11 ... a7-a7, jolloin b-sotilas olisi paremmin päässyt etenemään.

12. Db3xb5 Ta8-b8
13. Db5-a4 La5-b6

Musta ei tässä vaiheessa voinut linnoittautua, koska valkea olisi siirrolla 14. Lxe7 voittanut nappulan, sillä ruudussa c6 oleva ratsu ei voinut samanaikaisesti suojata ruudun e7 ratsua ja ruudun a5 lähettiä.

14. Rb1-d2 Lc8-b7?
15. Rd2-e4 Dg6-f5
16. Lc4xd3 Df5-h5
17. Re4-f6+?

Tämä on mielenkiintoinen uhraussommitelma, joskin Burges totesi myöhemmin, että siirroilla 17. Rg3 Dh6 18. Lc1 De6 19. Lc4 valkea olisi voittanut materiaalia paljon yksinkertaisemmalla tavalla.
abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Asema siirron 19. Dh5xf3 jälkeen

17. ... g7xf6
18. e5xf6 Th8-g8
19. Ta1-d1! Dh5xf3

Valkea ei voinut lyödä ruutuun f3 siirtynyttä kuningatarta ruudussa g2 olevalla sotilaalla, koska musta torni ruudussa g8 kiinnitti tämän sotilaan eli sen siirto olisi avannut shakkauslinjan. Musta uhkasi tehdä matin siirtämällä Dxg2 tai se olisi voinut lyödä myös f2:n, mutta valkea pystyi estämään matin shakkaamalla itse toistuvasti.

20. Te1xe7+! Rc6xe7?

Jos musta olisi siirtänyt 20...Kd8, olisi valkea voinut jatkaa 21. Txd7+ Kc8 22.Td8+ Kxd8 (22...Txd8 23.gxf3) 23.Lf5+ .

21. Da4xd7+!! Ke8xd7
22. Ld3-f5++

Valkea teki siis kaksoisshakin pakottaen mustan kuninkaan siirtymään. Tässä tapauksessa kaksoisshakki ei ollut vain vaarallinen vaan ratkaisi samalla pelin.

22. ... Kd7-e8

Jos musta olisi siirtänyt 22...Kc6, olisi valkea tehnyt matin siirrolla 23.Ld7.

23. Lf5-d7+ Ke8-f8

Jos musta olisi siirtänyt 23...Kd8, olisi valkea tehnyt matin siirrolla 24.Lxe7 tai 24.fxe7.

24. La3xe7#

Peli päättyi täten mattiin ja valkoisilla pelanneen Anderssenin voittoon.

abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Lopullinen asema siirron 24.Bxe7# jälkeen


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Graham Burgess, John Nunn, John Emms: The Mammoth Book of the World’s Greatest Chess games. 2. painos. Carroll & Graf, 2004. ISBN 978-0-7867-1411-7.
  • Eade, James. Chess for Dummies. 1996. Foster City, CA: IDG Books Worldwide, Inc. ISBN 0-7645-5003-9.
  • Savielly Tartakower, Julius du Mont: 500 Master Games of Chess. Dover Publications, 1975. ISBN 0-486-23208-5.
  • Gideon Ståhlberg: Shakki alusta pitäen, s. 84–85. Tammi, 1969.

Aiheesta muuallaMuokkaa