Iines Laitinen-Sandberg

Iines Laitinen-Sandberg, o.s. Laitinen (25. marraskuuta 1903 Viipuri[1]8. kesäkuuta 1996 Helsinki[2]) oli lausuntataiteilija, puhe- ja esitystaidon opettaja ja Helkanuorten liiton perustaja.

Iines Laitinen-Sandbergin vanhemmat olivat rakennusmestari Aatu Laitinen ja Riikka Malinen ja puoliso vuodesta 1928 Börje Sandberg (k. 1955). Laitinen-Sandberg tuli ylioppilaaksi Viipurin Naisopistosta 1922 ja opiskeli Helsingin yliopistossa 1922–1927. Hänet valittiin akateemiseksi lausujamestariksi 1926. Laitinen-Sandberg oli Ylioppilasteatterin perustajia. Suomen Lausujain Liiton hallituksen jäsen hän oli vuodesta 1947, Kalevala Korun hallituksen puheenjohtaja 1950–1955 ja Kalevalaisten naisten liiton hallituksen jäsen 1949–1955. Helkanuorten toiminta kehittyi hänen vuonna 1949 perustamastaan Helkatytöt-lausuntakerhosta. Pohjois-Karjalan opiston opettajana ja myös johtajana Laitinen-Sandberg toimi 1957–1963. Hän julkaisi vuonna 1960 kansanrunouden ohjelmakirjan Näitä äitini opetti. Kalevalaseuran jäseneksi hänet kutsuttiin 1969 ja valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin 1974.[1][2] Laitinen-Sandberg sai työstään Uudenmaan läänin taidepalkinnon vuonna 1981.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Havu, I., Poijärvi, L. Arvi P., Immonen, K.J. (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1960, s. 464. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1960.
  2. a b Kuolleet. Lausuntataiteilija Iines Laitinen-Sandberg. Helsingin Sanomat, 23.7.1996, s. 4.
  3. Uudenmaan taidepalkinto Iines Laitinen-Sandbergille. Helsingin Sanomat, 14.5.1981, s. 22.