Ihala on Raision suurimpia kaupunginosia. Sen asuntokanta on pääosin omakotitalovoittoista. Ihalassa toimii muun muassa Ihalan koulu sekä sen alaisuudessa toimiva kaksiluokkainen Konsan koulu. Ihalassa on myös suosittu urheilukenttä, jossa harjoittelevat ja pelaavat monet jalkapallojoukkueet. Ihalassa on K-Market-päivittäistavaraliike, baari sekä parturi-kampaamoita. Ihalassa toimii myös päiväkoti, yksityis(koti)päiväkoteja ja muutama tehdas.

Ihalan Portti

Ihalasta on Raision keskustaan matkaa runsas pari kilometriä. Turun seutuliikenteen Fölin bussit 220 ja 221 pysähtyvät Ihalassa.

Ihalassa on tehty merkittäviä arkeologisia kaivauksia Ihalan koulumäen ristiretkiaikaisessa kalmistossa sekä läheisellä Mullin asuinpaikalla. Ihalan kalmisto on puhtaasti kristillinen, ja epäillään, että Raision 1300-luvulla rakennetun harmaakivikirkon edeltäjä olisi sijainnut juuri Ihalan kansakoulun paikalla, mutta todisteet puolesta tai vastaan ovat joko kansakoulun alla tai tuhottu sitä rakennettaessa. [1]

Ihala on entinen työväkipainotteinen alue, jonka asukkaista merkittävä osa kävi työssä läheisellä Turun puoleisella Wärtsilän telakalla. 1950–1980-luvuilta tilanne on muuttunut siten, että alueelle on rakennettu isoja ja kallishintaisia omakotitaloja usein Turustakin muuttaneiden hyvätuloisten ja/tai varakkaiden myötä. Nykyään Ihalan asuntojen arvostus on Raision korkeimpia, johtuen osin Turun läheisyydestä (n. 6 km Kauppatorille) kuten myös jo mainitusta omakotitalovaltaisuudesta sekä yhdistäen tietynlaisen luonnonläheisyyden hyvien liikenneyhteyksien sekä palvelujen saavutettavuuden suhteen.

Vuonna 2015 Ihalan väkiluku oli 2 341 asukasta eli 9,6 prosenttia koko Raision väestöstä.lähde? Ihalan kaupunginosaan kuuluu pienkaupunginosia, kuten Polusmäki ja Konsa.

Lähteet muokkaa

  • Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  • Mäntylä R. A.: Raision historia II. Raision historiatoimikunta, 1965. (sid.).

Viitteet muokkaa

  1. Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 34. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).