Mutkakulmumittari
Mutkakulmumittari (Idaea aversata) on kulmumittareihin kuuluva, erittäin yleinen perhonen.
| Mutkakulmumittari | |
|---|---|
 Idaea aversata aversata |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Kulmumittarit Idaea |
| Laji: | aversata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Idaea aversata |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Mutkakulmumittari on pienehkö perhoslaji, jonka siipien kärkiväli on 23–29 mm. Perhosesta on kaksi eri värimuunnosta; nimialalaji, jolla siipien poikki kulkee selkeä tummempi vyö sekä f. remutata, jolla sitä ei ole. Näistä jälkimmäinen on Suomessa yleisempi.
Mutkakulmumittarin siipien pohjaväri on vaihtelevan kellanharmaa ja kaikissa siivissä on musta diskaalitäplä. Sekä etu- että takasiipien poikki kulkee kolme ruskeaa poikkiviirua, joista sisimpänä sijaitseva tyvipoikkiviiru voi olla hyvin himmeä. Kuitenkin sekä sisempi että ulompi poikkiviiru erottuvat yleensä hyvin ja nimimuodolla jälkimmäisten viirujen välinen alue on selvästi muuta siipeä tummempi. Tärkeänä tuntomerkkinä ulompi poikkiviiru tekee voimakkaan mutkan etusiiven etuosassa. Siiven ulkosyrjässä kulkevaan ohueen mustaan viiruun liittyy rivi pieniä mustia täpliä.[2][3]
Mutkakulmumittarin vaaleaa muotoa hyvin paljon muistuttavia perhosia ovat kaarikulmumittari (Idaea straminata) ja pistekulmumittari (Idaea deversaria).[4] Näistä laji eroaa suuremman kokonsa ja selvästi paremmin erottuvien poikkiviirujensa perusteella.[5]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Mutkakulmumittarin levinneisyysalue ulottuu Portugalista ja Pohjois-Afrikasta Euroopan ja Venäjän poikki Japaniin saakka. Suomessa mutkakulmumittaria tavataan ainakin Etelä-Lappiin saakka. Perhosen lentoaika kestää heinä-elokuun.[6]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Hämärässä lentävä laji, joka lähtee häiriöstä helposti lentoon päivälläkin. Mutkakulmumittaria tavataan jokseenkin kaikenlaisissa ympäristöissä, mutta yleisin se lienee pensaikkoisilla niityillä. Perhoset lentävät valolle ja vierailevat erityisesti lehmusten kukilla. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[7][5]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka käyttää ravintonaan erityisesti voikukkien (Taraxacum) kuihtuneita lehtiä sekä sammalta.[7][5]
Lähteet muokkaa
- Suomen luonto: Perhoset, Weilin+Göös 1996
Viitteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Mutkakulmumittari – Idaea aversata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_aversata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1713
- ↑ Mutkakulmumittari (Idaea aversata)
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Idaea/aversata/Idaea%20aversata.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 58–59
Aiheesta muualla muokkaa
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)