ILLIAC IV oli Illinois’n yliopiston kehittämä yksi ensimmäisistä vektorisuorittimia käyttävistä tietokoneista.[1]

ILLIAC IV
Valmistaja Burroughs Corporation
Kehittäjä Illinois’n yliopisto
Tyyppi supertietokone

Tietokone oli suuren mittakaavan rinnakkaissuoritusta hyödyntävä tietokone, joka oli aikanaan yksi nopeimmista.[2][3] Tietokone oli ensimmäinen, joka perustui täysin puolijohdemuistille.[4]

Tietokoneessa oli 64 suoritinta, joilla jokaisella oli oma muistinsa ja käsittelivät eri asioita toisista riippumatta.[3] Tietokone oli ensimmäisiä, jotka eriytyivät John von Neumannin "yksi askel kerrallaan" suoritusmuodosta.[3]

Tietokoneen suunnittelija Daniel Slotnick suunnitteli tietokoneessa olevan maksimissaan 256 suoritinta.[5]

Tietokone toimitettiin NASAn Amesin laitokseen vuonna 1971 ja se kytkettiin ARPAnetiin vuonna 1975.[6] Tietokone oli yli vuoden maailman nopein voittaen Crayn Cray-1-tietokoneen.[6]

Sopimus tietokoneen kehittämisestä tehtiin jo vuonna 1964 ja samaan aikaan tapahtuneet kehitysaskeleet mikropiiriteknologialle uhkasivat tehdä tietokoneesta vanhentuneen ennen sen valmistumista.[6][5]

Lähteet muokkaa

  1. ILLIAC IV archive.computerhistory.org. Viitattu 16.2.2017.
  2. ILLIAC IV homepages.inf.ed.ac.uk. Arkistoitu 12.9.2019. Viitattu 24.8.2017.
  3. a b c ILLIAC IV computer Computer History Museum. Viitattu 24.8.2017.
  4. Semiconductor Memory: Fast, Cheap, or Dense? computerhistory.org. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi) 
  5. a b MODERN ART Wired. Viitattu 24.8.2017.
  6. a b c ILLIAC IV shuts down, September 7, 1981 EDN. Viitattu 24.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.