Hyvää Suomesta -merkki
Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkki on vapaaehtoinen ja sitä voivat käyttää elintarvikevalmistajat, jotka valmistavat tuotteitaan Suomessa, suomalaisista raaka-aineista. Lisäksi merkin käyttäjältä edellytetään Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsenyyttä.[1] Merkki tunnetaan yleisessä kielenkäytössä myös nimellä Joutsenlippu.
Vuonna 2023 Hyvää Suomesta -merkki äänestettiin Suomen viidenneksi arvostetuimmaksi tuotemerkiksi Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -kyselyssä.[2]
Hyvää Suomesta -merkki julistaa Suomalaisen ruoan päivää 4. syyskuuta.[3] Päivää on juhlittu vuodesta 2019 alkaen.
Kriteerit muokkaa
Hyvää Suomesta -merkkiä saa käyttää kriteerit täyttävän ruokatuotteen pakkaukseen tai etikettiin painettuna sekä tämän tuotteen mainonnassa. Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Kaikki liha, kala, kananmuna ja maito ovat 100 % suomalaisia. Kun kaikki lopputuotteeseen käytetyt raaka-aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %. Käytännössä kaikkien tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuuden keskiarvo on tällä hetkellä noin 95 %.
Merkki on tuotekohtainen. Hyvää Suomesta -merkin omistaa ja sitä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. Merkin käyttäjät ovat yhdistyksen jäseniä ja rahoittavat toiminnan jäsenmaksuillaan.
Lopputuotteen suomalaisuusaste lasketaan raaka-aineiden määrästä valmistusreseptin mukaan, ennen esimerkiksi hauduttamista tai paistamista. Lisättyä vettä ei lasketa raaka-aineeksi. Valmistaja tai valmistuttaja voi käyttää merkkiä vain merkin kaikki kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa.
Hyvää Suomesta -merkki on joko tuotepakkaukseen tai sen etikettiin painettu merkki. Käyttöoikeus on tuotekohtainen eli samalla valmistajalla voi olla tuotteita, joissa on Hyvää Suomesta -merkki sekä sellaisia, joissa sitä ei ole. Merkkiä saa käyttää mainonnassa vain Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden yhteydessä.[4]
Valvonta muokkaa
Hyvää Suomesta -merkin käytön oikeellisuutta valvotaan auditoinnein. Ulkopuoliset auditoijat käyvät yrityksissä tarkastamassa käytäntöjä noin kolmen vuoden välein. Auditointi tehdään kaikille uusille merkkiä käyttäville jäsenyrityksille vuoden sisällä Ruokatieto Yhdistys ry:n jäseneksi liittymisestä ja tämän jälkeen noin kolmen vuoden välein. Tarvittaessa auditointeja voidaan tehdä myös ennen kuin edellisestä auditoinnista on kulunut kolme vuotta. Valvontaa suorittaa vuosittain 4-6 auditoinnin ammattilasta.
Valvontakäynnin yhteydessä yritysten on todennettava Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden kotimaisten ainesosien alkuperä. Maininta on löydyttävä ostoasiakirjoista, omavalvonta-aineistosta tai muusta aineistosta kirjallisena. Tässä noudatetaan elintarvikelain säädöksiä: yrityksen on pystyttävä jäljittämään ostamansa tuotteet yhden askeleen taaksepäin. Muiden kuin kotimaisten raaka-aineiden alkuperää ei tarkisteta Hyvää Suomesta -merkin auditoinneissa. Tehdaskäynti tehdään, mikäli auditoija tarkastushetkellä näkee sen tarpeelliseksi.
Hyvää Suomesta -tuotteiden kotimaisuusaste lasketaan reseptistä. Siksi myös reseptit tarkistetaan ja varmistetaan, että kotimaisuusaste on laskettu oikein ja täyttää merkin kriteerit.[5]
Tarina muokkaa
Hyvää Suomesta -merkki julkistettiin joulukuussa 1993. Taustalla oli halu vahvistaa suomalaisen ruuan mielikuvaa tilanteessa, jossa markkinat olivat EU-jäsenyyden myötä avautumassa kansainväliselle kilpailulle. Hyvää Suomesta -merkin haluttiin luotettavasti ja selkeästi kertovan elintarvikkeiden suomalaisesta alkuperästä. Merkin on suunnitellut professori Kyösti Varis. Alkuperän esille tuomiseksi merkkiin sisällytettiin sekä Suomen lippu että kansallislintu laulujoutsen. Sen nähtiin kuvastavan niitä arvoja, mitä merkinkin haluttiin viestittävän: puhtautta, ympäristön huomioimista ja suomalaisuutta. Hyvää Suomesta -merkkiä ryhdyttiin kutsumaan joutsenlipuksi.
Ensimmäiseksi Hyvää Suomesta -merkki ilmestyi Atrian makkaraan ja levisi nopeasti leipiin sekä maito- ja lihatuotteisiin. Vuonna 2023 merkki on käytössä 350 elintarvikevalmistajalla noin 12 000 tuotteessa.[6] Tuotteita on nykyään useissa tuoteryhmissä.
Merkin käyttökriteereitä on tiukennettu kaksi kertaa 20-vuotisen taipaleen aikana. Aluksi käyttöoikeuteen riitti tietty osuus tuotteen tuotannon arvosta. Kuitenkin pian haluttiin täsmentää, että työn lisäksi raaka-aineet tulee olla omasta maasta niin suurelta osin, kun se käytännössä on mahdollista. Kansainvälisten lihaskandaalien myötä raaka-ainevaatimus tiukennettiin lihan, maidon, kanamunien ja kalan osalta 100 % kotimaisuudeksi.
Vuonna 2012 merkin yhteyteen liitettiin uusi viestinnällinen konsepti ”Ruokaa omasta maasta”, joka esiintyy tekstinä lipussa alkuperäisen Hyvää Suomesta -merkin ympärillä. Uudistuksen taustalla oli tarve nostaa merkin näkyvyyttä ja tuoda yrityksille tuoreempi tapa suomalaisen ruuan merkitsemiseksi - muuttamatta itse merkkiä. Ruokaa omasta maasta -tunnus tuli Hyvää Suomesta -merkin rinnalle, joten pakkauksissa näkyy molempia merkkejä. Sisältö on kuitenkin sama: merkki kertoo tuotteen kotimaisuudesta. Uuden tunnuksen yhteydessä myös selkeytettiin Hyvää Suomesta -merkin viestintää ja jätettiin nimi "joutsenlippu" pois. Merkkiä kutsutaan nimellä Hyvää Suomesta -merkki, joka kuvaa "joutsenlippu" nimitystä paremmin merkin sisältöä.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hyvää Suomesta -merkki: Lyhyesti merkistä Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 13.6.2013.
- ↑ Vedenpää, Ville: Yle ja Yle Areena jatkavat Suomen arvostetuimpien brändien joukossa – ykkösenä Fiskars Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Suomalaisen ruoan päivä | Hyvää Suomesta www.hyvaasuomesta.fi. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Hyvää Suomesta -merkki: Merkin kriteerit Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 13.6.2013.
- ↑ Hyvää Suomesta -merkki: Merkin valvonta Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 13.6.2013.
- ↑ Hyvää Suomesta -merkin käyttäjät Ruokatieto Yhdistys Ry. Viitattu 9.7.2020.
- ↑ Hyvää Suomesta -merkki: Merkin tarina Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 13.6.2013.