Hyperpolarisaatio on hermosolun tapahtuma, jossa solukalvon ulko- ja sisäpuolien välinen jännite-ero on normaalia suurempi. Depolarisaation jälkeinen repolarisaatio voi aiheuttaa hyperpolarisaation palauttaessaan solukalvolle normaalia lepopotentiaalia sulkemalla natriumkanavat ja avaamalla kaliumioneille tien solusta ulos, jolloin solukalvon sisäpuolen varaus voi muuttua hetkellisesti normaalia negatiivisemmaksi. Normaalitilanteessa tavallinen lepopotentiaali palaa takaisin hyperpolarisaation jälkeen kaliumionien läpäisevyyden muuttuessa tavalliseksi. Inhibitoriset eli estävät hermoston välittäjäaineet voivat aiheuttaa hyperpolarisaatiota postsynaptisessa hermosolussa, jolloin aktiopotentiaalia ei synny siinä.

Lähteet muokkaa

  • Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A ja Björkqvist S: Ihmisen fysiologia ja anatomia, 10. painos, 3. luku Kudokset. WSOY Porvoo, 1995. ISBN 951-0-16801-7.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.