Tämä artikkeli kertoo ampumatarvikkeesta. Hylsyllä voidaan viitata myös hylsyavaimeen.

Hylsy on tuliaseissa käytetty, tavallisimmin metallista valmistettu ruutipanoksen sisältävä patruunan osa.

Pistoolinpatruunan rakenne: 1. Luoti 2. Hylsy 3. Ruuti 4. Hylsyn kanta 5. Nalli
Tavanomaisen urakantahylsyn ja kavennetun urakantahylsyn ero.

Hylsy yhdistää nallin, luodin ja ruutipanoksen yhdeksi kokonaisuudeksi, patruunaksi sekä toimii laukaustapahtuman aikana aseen lukon tiivisteenä, estäen ruutikaasun karkaamisen piipun tai putken peräpään kautta. Tämän lisäksi hylsy, joka yhdistää lataamiseen tarvittavat komponentit patruunaksi, helpottaa ja nopeuttaa aseen lataamista sekä suojelee ruutia kosteudelta ym. sään vaikutuksilta.

Jako muokkaa

Hylsyt voidaan jakaa pienikaliiperisten aseiden hylsyihin ja tykkien hylsyihin.

Pienikaliiperisten aseiden hylsy on aina patruunahylsy, joka liittää ammuksen, ruutipanoksen ja nallin yhdeksi kokonaisuudeksi: patruunaksi.

Tykkien hylsyt jaetaan patruuna- ja kartussihylsyihin. Tykin patruunahylsyn toimintaperiaate on sama kuin pienikaliiperisten aseiden hylsyjen ja niitä käytetään etupäässä kevyiden kanuunoiden, panssarivaunukanuunoiden ja konetykkien patruunoissa korkeintaan 155 mm kaliiperiin asti. Myös rekyylittömien aseiden hylsyt ovat patruunahylsyjä, mutta ne ovat rei'itettyjä, eivätkä tiivistä putken takapäätä.

Kartussihylsy on ammuksesta erillinen hylsy, jonka tehtävänä on liittää ruutipanos ja nalli yhdeksi kokonaisuudeksi ja toimia putken takapään tiivisteenä. Kartussihylsyjä käytetään yleensä yli 100 mm kenttätykeissä, sekä joissakin panssarivaunukanuunoissa.

Patruunahylsyt voidaan jakaa kannan muodon perusteella ura-, laippa- ja vahvike- eli vyökantaisiin hylsyihin. Näiden lisäksi on olemassa kaksi suhteellisen harvinaista hylsynkannan muotoa: kavennettu urakanta ja puolilaippakanta.

Valmistus muokkaa

Hylsyjen valmistus on pitkälle automatisoitua, mutta silti hylsy on muihin patruunan osiin verrattuna kallis, ja siksi niitä käytetään kilpa- ja metsästyskäytössä uudelleen lukuisia kertoja. Tarkkuusammunnassa, esimerkiksi nk. kasa-ammunnassa, itselataajat saavuttavat parhaat tulokset omassa aseessa aiemmin käytettyjä hylsyjä itse jälleenladaten.

Hylsyt on yleensä valmistettu syvävetämällä ja sorvaamalla messinkiseoksesta ( tavallisimmin Ms 90 ) tai teräksestä. Haulikon patruunoiden hylsyt voidaan valmistaa pahvista tai muovista mutta kannan osalta messinkisinä tai kokonaan muovisina tai messinkisinä. Erityisesti panssarivaunutykeissä käytetään ruutipohjaisista aineista tai räjähdysaineella kyllästetystä pahvista valmistettuja palavia hylsyjä, joissa on metallinen kantaosa. Palava hylsy keventää jo ennestään raskaita laukauksia ja vähentää tyhjien hylsyjen sijoitteluun tai poistamiseen liittyviä ongelmia.

Aiheesta muualla muokkaa