Hybridilaina
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hybridilaina on yritysten pääomainstrumentti. Instrumenttia kutsutaan hybridiksi, koska se voi olla yhtä aikaa omaa ja vierasta pääomaa. Kyseessä on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina. Hybridilaina ei IFRS-säännöstön mukaan ole velkainstrumentti vaan pääomainstrumentti.
Hybridilainassa ei ole ennalta määrättyä takaisinmaksuaikaa, mutta se voidaan yleensä ehtojen mukaan maksaa ennenaikaisesti takaisin. Koronmaksu ei ole lainaehdoissa pakollista vaan siitä päättää yleensä liikkeeseenlaskijan hallitus osingonmaksun tapaan. Muodollisesti yhtiön hallitus päättää myös lainan takaisinmaksusta. Lainan ehdoista ja aikarajoista sovitaan kulloinkin yhtiön ja sijoittajien kesken. Lainan antajalla ei ole oikeutta vaatia takaisinmaksua tai korkoa. Koska lainalla ei ole ehdotonta takaisinmaksuaikaa eikä koronmaksu ole pakollista, IFRS-säännöstö lähtee siitä, että hybridilaina voidaan laskea yhtiön omaan pääomaan. Siten se parantaa yhtiön taloudellisia velkaisuustunnuslukuja.
Hybridilainan korko on useimmiten merkittävästi tavanomaista senior-ehtoista lainaa korkeampi ja oman pääoman kustannusta alhaisempi - usein 6-9 % välimaastossa. Lainan antajan näkökulmasta hybridilaina on velaksi korkean riskin sijoitus, sillä takaisinsaantijärjestyksessä se tulee veloista viimeisenä ennen muita oman pääoman instrumentteja, kuten osakkeita. Tyypillisesti hybridilainassa on ehtona, että se voidaan maksaa takaisin jonakin tiettynä päivämääräänä, ja mikäli yhtiö ei tällöin suorita lainaa takaisin, sovittu korko nousee. Lainan koronmaksu voi olla myös sidottu osingonmaksuun.
Yrityksen näkökulmasta hybridilaina mahdollistaa omien pääomien tilapäisen vahvistamisen laimentamatta omistajien omistusuosuutta esimerkiksi osakeannilla. Hybridilainalla vahvistetaan yhtiön velkaisuustunnuslukuja yleensä kasvua ja investointeja varten tai turvaamaan yhtiön tilanne läpi vaikean markkinatilanteen. Hybridilaina antaa siten yrityksen johdolle lisäaikaa toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä ilman osakkeenomistajien lisäpanostuksia yhtiöön.
Historiassa osakkeenomistajat suhtautuivat hybridilainoihin negatiivisesti, sillä korkean koron myötä se johtaa yhtiön osakkaille jaettavissa olevien varojen pienenemiseen. Osakkeenomistajien suhtautuminen hybridilainoihin on kuitenkin muuttunut ja nykyään se nähdään pikemminkin kasvun mahdollistajana tai vaikean markkinatilanteen tasapainottajana, ja siten pitkällä aikavälillä se palvelee myös osakkeenomistajan etua.