Wikipedia

Hunderfossenin vesivoimalaitos

vesivoimala Lillehammerissa

Hunderfossenin vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Gudbrandsdalslågenissa Innlandetin fylken Lillehammerin kunnassa Norjassa. Voimalaitos on jokivoimalaitos ja samalla tunnelivoimalaitos, koska pato ja voimalaitosyksikköä yhdistää noin kaksi kilometriä pitkä tunneli. Voimalan omistaa Opplandskraft DA [5].[4][6]

Hunderfossenin vesivoimalaitos
Hunderfossen kraftverk
Ohijuoksutus toukokuussa 2012
Ohijuoksutus toukokuussa 2012
Valtio NorjaView and modify data on Wikidata
Sijainti LillehammerView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°13′01″N, 10°26′20″E
Rakentaminen alkoi 1960 [1]
Sähköverkkoon 1963 [2]
Valmistunut 1963 [2]
Omistaja Opplandskraft DA
Operaattori Hafslund Eco Vannkraft (en)[3]View and modify data on Wikidata
Pato
Nimi Hunderfossenin pato
Tyyppi gravitaatiopato, betonia
Vesistö Glomman vesistö
Joki tai koski Gudbrandsdalslågen, Hunderfossen
Valuma-alue 11 429 km² [4]
Keskivirtaama 255 m³/s [a]
Korkeus 16 m [4]
Pituus 280 m [4]
Juoksutuskanavia 10
Juoksutusvirtaama 3 000 m³/s [4]
Sääntelytilavuus 1,0 km³ [2]
Voimalaitos
Tyyppi jokivoimalaitos
tunnelivoimalaitos
Pudotuskorkeus 46,4 m [2]
Rakennevirtaama 320 m³/s [4]
Turbiinit 2 × Kaplan (58 MW) [4]
Kapasiteetti 116 MW [4]
Säännöstelyaika 46 vrk [b]
Vuosituotanto 608,2 GWh [2]
Kartta
Hunderfossenin vesivoimalaitos
Commons luokka

Pato muokkaa

Pato sijaitsee Grunrudmoenista kilometri etelään päin [c]. Se on 280 metriä pitkä ja toinen pää loppuu jokea kaventavalle niemelle sen oikealla rannalla. Padon ylittää paikallistie (Fossekrovegen [c]). Niemellä sijaitsee myös kalaporras ja jonkin verran rakennuksia. Pato on 16 metriä korkea ja se nostaa joen vedenpintaa lähes yhtä paljon. Padon yläpuolelle jää veden alle piiloon Hunderfossen, jolla oli pudotusta 8,8 metriä [1]. Varastoallas ei kuitenkaan ole vedensäännöstelyä varten, koska altaan säätelyvara on noin 1 002 miljoonaa kuutiometriä [2] ja sillä määrällä voimalaitos pyörisi yli kuukauden. Vedenpintaa on korotettu siksi, että tuloaukkoon riittäisi aina vettä ja että pinnankorkeuden lisääminen kasvattaisi hieman sähkötuotannon tehoa.[5][6]

Tulvakaudella vettä tulee voimalaan enemmän kuin se pystyy hyödyntämään. Ylimäärä vedestä juoksutetaan 10 ohijuokutusportin kautta ohitse. Portit päästävät vedet padon yli joen keskiuomaan. Mikäli kaikki portit ovat yhtäaikaa auki, voidaan vettä juoksuttaa ohi 3 000 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Voimala pystyy hyödyntämään vain 320 m³/s, joka kuitenkin on riittävä määrä suurimman osan vuotta.[5][6]

  •  
    Juoksutus käynnissä
  •  
    Ohjausyksikkö ja muuntaja, Kaplan-turbiinin juoksupyörä
  •  
    Näkymä patoaltaan puolelta
  •  
    Alapuoli paljaana vähänveden aikana

Kalaporras muokkaa

Padon lähellä sijaitsee kalankasvatuslaitos, jossa kasvatetaan vuosittain 20 000 taimenta. Näiden istutuksilla korvataan patohankkeessa tuhoutuneet taimenen kutualueet. Paikalliset kutsuvat taimenia nimellä hunderørret ja niitä pidetään eräänä taimenien alalajina. Vaelluskaloja varten on rakennettu padon yhteyteen 170 metriä pitkä kalaporras.[4][7][5]

Voimalaitos ja tunneli muokkaa

 
Turbiinihalli sijaitsee kallion onkalossa.

Voimalan turbiiniyksikkö on sijoitettu alajuoksulle päin noin kahden kilometrin päähän. Sinne johtaa tunneli, jonka yläsuu sijaitsee voimalan länsisivussa eli oikean rannan tuntumassa. Turbiiniyksikkö sijaitsee kalliossa joen itäpuolella, joka jää joen vasemmalle puolelle. Tunnelille tulee pudotusta parin kilometrin matkalla 46,4–46,7 metriä [1][2]. Turbiiniyksikössä toimii rinnakkain kaksi samalaista Kaplan-turbiinia, joiden yhteiskapasiteetti on 116 megawattia (MW, [4] tai 112 MW [2][5]). Voimalan rakennevirtaamaa 299 m³/s [2] (tai 320 m³/s [4][5]) tarvitaan vain tulva-aikana, koska joen keskivirtaama on 255 m³/s [a]. Voimalan vuosituotannon keskiarvo on 608,2 GWh [2], mutta se vaihtelee vuosittain suuresti [5][6].

Historiaa muokkaa

Voimalan patoa alettiin rakentamaa vuonna 1960 ja se alkoi tuottaa sähköä vuonna 1963 yhdellä turbiinilä ja seuraavana vuonna 1964 toisellakin turbiinilla.[1]

Katso myös muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. ↑ a b Tieto löytyi nrjankielisen wikipedian artikkelista no:Gudbrandsdalslågen.
  2. ↑ Tulokseen on päästy laskemalla ilmoitettu 1002 miljoonaa kuutiometriä keskivirtaamalla 255 m³/s.
  3. ↑ a b Tarkistettu Bing-karttapalvelin sateliittikuvista.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Hunderfossen kraftverk i Gudbrandsdalslågen ((valokuvan taustatietoa)) digitaltmuseum.no. 2011. Oslo, Norja: Anno Norsk skogmuseum. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j Hunderfossen nve.no. Oslo, Norja: NVE. Viitattu 27.3.2020. (norjaksi)[vanhentunut linkki]
  3. ↑ https://www.nve.no/energiforsyning/vannkraft/vannkraftdatabase/vannkraftverk/?id=164. Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k Rosvold, Knut A.: Hunderfossen kraftverk Store Norske Leksikon. 13.9.2019. Oslo, Norja. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
  5. ↑ a b c d e f g Hunderfossen akerhusenergi.no. Rånåsfoss,: Akerhus Energ AS. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
  6. ↑ a b c d Hunderfossen e-co.no. Oslo, Norja: Hafslund E-CO Vannkraft. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
  7. ↑ Vøllestad, Asbjørn: Hunderørret Store Norske Leksikon. 30.6.2014. Oslo, Norja. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hunderfossenin_vesivoimalaitos&oldid=20849159”