Huivi on kangaskappale, jota käytetään vaatteena, tyypillisesti kaulan (ns. kaulahuivi) tai pään ympärillä, jolloin siitä voidaan muodostaa myös turbaani.

David: Madame de Verninacin muotokuva. Kookas shaali oli muotia 1700-luvun lopussa.

Huivia voidaan käyttää joko lämmittämään ja suojaamaan, koristeellisena asusteena tai uskonnon tunnusmerkkinä. Huiveja voidaan valmistaa lähes kaikilla tekstiilitekniikoilla; tavallisimpia ovat kankaiset ja neulotut huivit. Huivien muodot ovat myös hyvin vaihtelevia; nelikulmaisia, suorakaiteen muotoisia, kolmiomaisia tai pitkänomaisia nauhoja.

Huivi on esihistoriallinen vaatekappale ja muistuttaa huntua sekä viittaa. Esimerkiksi antiikin Kreikkalaiset naiset käyttivät päällysvaatteenaan huivin, hunnun ja viitan yhdistelmää himationia.

  • Šaalilla tarkoitetaan Suomessa yleensä kookasta hartiahuivia.
  • Boa on turkiksesta tai höyhenistä tehty, pyöreä ja pitkä koristehuivi, joka yleensä kiedotaan hartioille.
  • Huntu on tavallisesti huivia ohuempi ja suurempi. Sillä peitetään nimenomaan pää.
  • Miesten solmiota eli kravattia voidaan pitää huivin muunnelmana, koska solmio kehittyi kaulan ympärille solmitusta huivista.

Muita huivimaisia asusteita ovat muun muassa keeppi ja bolero.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Aspfors, Bertta: Huivista huntuun, eli, Rakas huivini. Kokkola: Länsirannikko, 2004. ISBN 952-9505-48-5.
Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.