Hovhannes Karbi

Hovhannes Karbi (tai Hovhannes/Johannes VIII) toimi Armenian katolikoksena vuosina 18311842. Hänen kaudellaan Venäjän tsaari Nikolai I vieraili Armeniassa lokakuussa vuonna 1837 ensimmäisenä tsaarina. Tällöin Nikolai I pyysi katolikosta kertomaan, mitä Armenian kansa tarvitsisi, ja hänellä oli mukanaan kirjurit pitkän luettelon tekoa varten. Hovhannes kuitenkin pilasi mahdollisuuden pyytämällä ainoastaan maalle vahvaa puolustusta ja kahdelle veljenpojalleen aatelisarvoa, eikä lisännyt pyyntöihin mitään edes tsaarin erikseen kysyessä.

Hovhanneksen kuoltua huomattiin myös, että hän ei, toisin kuin oli tapana, testamentannut omaisuuttaan johtamalleen kirkolle, vaan sukulaisilleen ja parille tuttavalleen. Tämä oli sopimatonta siinäkin mielessä, että omaisuus oli isolta osin kertynyt katolikoksen saamina lahjoina, jotka periaatteessa oli mielletty lahjaksi kirkolle. Sukulaiset kohtasivat kuitenkin monia vastoinkäymisiä, minkä vuoksi rahoista ei ollut heille juurikaan iloa. Hovhannesta seurasi katolikoksena Nerses V.

LähteetMuokkaa

  • Munkki Serafim, Araratista itään, Kirjapaja 2007