Texas hold ’em

Texas hold 'em (usein myös hold 'em tai holdem) on eräs pokerin muoto. Se on muodoltaan community card -pokeria: texas hold'emissa pelikädet muodostuvat pelaajan kahdesta "pimeästä" taskukortista (engl. hole cards, pocket cards) sekä pöydälle jaettavista yhteisistä korteista (engl. community cards). Pelipöydässä on yleensä 2–10 pelaajaa.

Texas hold 'em
Muut nimet	Hold 'em
Korttimäärä	52
Pelaajamäärä	2+
Korttien järjestys suurimmasta pienimpään	A-K-Q-J-10-9-8-7-6-5-4-3-2
Infobox OK

Kuten pokeripelejä yleensä, voidaan texas hold 'emia pelata joko rajoitetulla korotusmäärällä (fixed limit tai pot limit, fixed-muodossa panoskoko on kiinteä, pot limitissä maksimipanostus on pelissä olevan potin suuruinen) tai niin sanottuna no limit -pelinä. Texas hold 'emin no limit -muotoa on kutsuttu pokerin Cadillaciksi, sillä siinä voi hetkessä voittaa tai menettää huomattavia summia rahaa. Monissa isoissa turnauksissa pelataan nimenomaisesti no limit -muotoa.

Texas hold'emin no limit -muotoa käytetään muun muassa World Series of Pokerin pääturnauksessa ja World Poker Tourin turnauksissa. Tämän pokerimuodon suosio on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla televisioitujen pokeriturnausten ja nettipokerin myötä.

Pelin säännöt

Peli ennen avokorttien jakoa

Jakajasta vasemmalla oleva pelaaja laittaa eteensä pienen sokkopanoksen (small blind) ja hänestä seuraava ison sokkopanoksen (big blind).

Peli alkaa sokkopanosten eli blindien asettamisella. Jakajasta vasemmalla oleva pelaaja laittaa eteensä pienen sokkopanoksen (small blind) ja hänestä seuraava ison sokkopanoksen (big blind). Usein iso sokkopanos on minimipanostuksen suuruinen ja pieni sokkopanos puolet tästä. Blindien vaihtoehtona on ante eli alkupanos, joka on jokaisen kierrokselle osallistuvan maksama panos. Texas hold'emissä antea kuitenkin käytetään vain harvoin.

Sokkopanostuksen jälkeen jakaja jakaa jokaiselle pelaajalle kaksi käsikorttia (hole cards/pocket cards) kuvapuoli alaspäin aloittaen pienen sokkopanoksen laittajasta. Korttien katsomisen jälkeen alkaa ensimmäinen panostuskierros, jonka aloittaa isosta sokkopanostajasta seuraava vasemmalla. Hän voi joko (1) asettaa vaaditun panoksen, (2) korottaa tai (3) heittää kortit pois ("kipata" eli foldata) eli luopua potin tavoittelusta. Jokainen pelaaja on vuorollaan saman päätöksen edessä. Pienen sokkopanoksen laittaneen pelaajan on maksettava erotus isosta sokkopanoksesta sekä mahdolliset korotukset. Ison sokkopanoksen laittanut voi vuorollaan joko korottaa tai olla korottamatta eli sököttää. Toisin sanoen sokkopanokset katsotaan jo maksetuiksi panoksiksi - jos kukaan ei korota ensimmäisellä kierroksella, pääsee iso sokko mukaan lisäämättä rahaa pöytään.

Ensimmäisen korotuskierroksen päätyttyä jakaja polttaa pakan päällimmäisen kortin siirtämällä sen kuvapuoli alaspäin poistettujen korttien pinoon. Polttamisella estetään mahdollisista merkityistä korteista hyötyminen. Polton jälkeen jakaja jakaa pöydän keskelle kolme korttia kuvapuoli ylöspäin eli "flopin". Kaikki pelaajat saavat käyttää näitä kortteja hyväkseen muodostaessaan pokerikäsiään.

Flop, turn, river ja korttien näyttö

Flopin jälkeen alkaa uusi panostuskierros, jossa ensimmäisenä vuorossa on pienessä blindissa oleva pelaaja. Pienin korotusyksikkö on suuren blindin kokoinen. Pelaaja voi vuorollaan sököttää (jos kukaan ei ole vielä panostanut), kipata tai korottaa. Useimpien pokerihuoneiden säännöt sallivat myös check-raisen (passauskorotus, pasko), jolloin pelaaja ensin sököttää ja jonkun hänen jälkeensä vuorossa olleen pelaajan panostettua korottaakin omalla vuorollaan, jolloin muut pelaajat joutuvat maksamaan kaksi betsiä nähdäkseen seuraavan kortin. Check-raise on yleisesti merkki vahvasta kädestä.

Kun kaikki ovat vuorollaan joko maksaneet tai kipanneet, jakaja polttaa jälleen yhden kortin ja jakaa neljännen avokortin eli "turnin" (tai 4th street). Seuraa jälleen korotuskierros. Limit hold 'emissa kertakorotus kasvaa tässä vaiheessa kahden ison blindin kokoiseksi. No Limit- ja Pot Limit –peleissä panostuskierrokselta toiselle siirryttäessä minimipanostus/korotusvaatimus "nollautuu".

Neljännen kierroksen jälkeen poltetaan jälleen yksi kortti ja jaetaan viides avokortti eli "river" (tai 5th street). Seuraa uusi panostuskierros.

Viimeisen panostuskierroksen jälkeen näyttää viimeisenä korottanut omat korttinsa ensimmäisenä. Tätä pelin viimeistä osaa kutsutaan usein englanniksi termillä the showdown. Jos viimeisellä kierroksella kukaan ei korottanut, korttinsa näyttää ensimmäisenä jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja. Hänen jälkeensä vuorossa olevien pelaajien ei ole pakko näyttää korttejaan, mikäli ne ovat huonommat kuin paras sillä hetkellä näkyvissä oleva käsi. Pelaajan on näytettävä molemmat korttinsa voidakseen voittaa potin. Käden voi muodostaa vapaasti seitsemästä käytettävissä olevasta kortista. Käsikorteista voi käyttää molemmat, vain toisen tai ei kumpaakaan ja pöydästä vastaavasti kolme, neljä tai kaikki viisi korttia. Jos useampi kuin yksi pelaaja pystyy muodostamaan parhaan käden, jaetaan potti heidän kesken tasan. Jakopoteissa, jos potin pelimerkkijako ei mene tasan, ”jakojäännöspelimerkki menee aina varhaisimmassa positiossa istuvalle voittopotissa mukana olevalle pelaajalle.

Pelaajaa ei voi lyödä ulos kädestä korottamalla enemmän merkkejä kuin hänellä on edessään. Mikäli jollain pelaajalla ei ole riittävästi merkkejä vastaamaan panostuksiin, hän voi silti pysyä mukana potissa laittamalla kaikki merkkinsä (All-in). Tällöin muiden pelaajien panostamat ylimääräiset merkit muodostavat sivupotin, jota All-in -pelaaja ei voi voittaa.

No limit -pelimuodon kulku

1. Jakajasta seuraava laittaa pienen sokkopanoksen
2. Seuraava pelaaja laittaa suuren sokkopanoksen
3. Jaetaan kaikille kaksi käsikorttia
4. Pelaajat joko lopettavat kierroksen omalta osaltaan, ovat mukana, tai korottavat panosta
5. Kierroksia jatketaan kunnes kaikki ovat joko maksaneet alkupanoksen sekä mahdolliset korotukset, tai lopettaneet
6. Jaetaan kolme avointa korttia (eli flop)
7. Kohdat 4–5 uudestaan
8. Jaetaan neljäs avoin kortti (eli turn)
9. Kohdat 4–5 uudestaan
10. Jaetaan viides avoin kortti (eli river)
11. Kohdat 4–5 uudestaan
12. Korttien katsominen, voittajan selvittäminen

Esimerkki lopputilanteesta

Pöytä 4♣ K♠ 4♥ 8♠ 7♠
Matti A♣ 4♦	Maija A♠ 9♠	Pekka K♥ K♦	Jenni 5♦ 6♦

Jokaisen pelaajan käsi muodostuu parhaasta viiden kortin sarjasta jotka ovat muodostettavissa käytettävissä olevista seitsemästä kortista (pöydän viidestä avoimesta kortista sekä omista kahdesta pimeästä kortista). Mikäli kahdella tai useammalla pelaajalla on samanarvoinen käsi jakautuu potti pelaajien kesken, maalla ei ole merkitystä. Tässä tapauksessa parhaat kädet ovat seuraavat:

Matti	4♣ 4♥ 4♦ A♣ K♠	Kolme nelosta, sekä ässähai ja kuningas
Maija	A♠ K♠ 9♠ 8♠ 7♠	Väri (ässä korkein kortti)
Pekka	K♠ K♥ K♦ 4♣ 4♥	Täyskäsi (kaksi samaa ja kolme samaa)
Jenni	8♠ 7♠ 6♦ 5♦ 4♥	Suora (kahdeksan korkein kortti)

Esimerkkitilanteessa Pekka voittaisi, koska hänellä on pokerin arvojärjestyksessä paras käsi suhteessa muihin.

Käsien arvot

Käsi	Esimerkki	Selitys
Värisuora	J♣ 10♣ 9♣ 8♣ 7♣	Suora, jossa kaikki kortit ovat samaa maata. Suurin kortti määrää voittajan.
Neloset	8♠ 8♣ 8♦ 8♥	Neljä korttia ovat arvoltaan samat. Isoimmat voittavat, jos useita
Täyskäsi	5♠ 5♣ 5♦ 2♦ 2♥	Kolmoset ja pari samassa kädessä. Jos useita täyskäsiä, kolmosten suuruus määrää voittajan.
Väri	4♥ K♥ 3♥ 9♥ A♥	Kaikki kortit samaa maata. Suurin kortti määrää voittajan.
Suora	A♦ 2♥ 3♥ 4♣ 5♣	Viisi arvoltaan peräkkäistä korttia. Suurin kortti voittaa. Ässä voi olla joko pienin tai suurin kortti (huom: esimerkin suoran suurin kortti on 5, ei ässä. Suora 23456 siis voittaisi esimerkin suoran)
Kolmoset	7♦ 7♥ 7♣	Kolme arvoltaan samaa korttia. Jos samat kolmoset usealla, määrää seuraavat kortit voittajan
Kaksi paria	2♦ 2♥ Q♣ Q♥	Kaksi paria. Suurin pari voittaa; seuraavaksi pienempi pari; jos sekin tasan, viides kortti ratkaisee.
Pari	J♦ J♥	Suurin pari voittaa. Samoilla pareilla ratkaisee paras haikortti eli "kikkeri"; jos se on sama niin seuraavaksi isoin jne.
Hai	A♣	Suurin hai voittaa mikäli kenelläkään ei ole mitään muuta kättä. Ässä on suurin mahdollinen hai.

Kunkin pelaajan osalta vertaillaan yhteensä seitsemästä tasku- ja pöytäkorteista muodostettavia parhaita viiden kortin pokerikäsiä, ja tämän käden ulkopuoliset tasku- tai pöytäkortit jätetään huomiotta. Pokerissa maalla ei ole väliä.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa tällä seikalla on suuri merkitys:

”Kolme paria”

Pöytä A♠ K♦ 2♠ J♦ K♥
Pelaaja X A♣ 2♥	Pelaaja Y A♥ Q♦

Pokerissa ei tunneta ”kolmen parin” kättä, koska kädessä on viisi korttia. Pelaaja Y voittaa kädellä A♥ A♠ K♦ K♥ Q♦, vaikka X:llä on ”kolme paria” (X:n virallinen käsi on tässä tapauksessa A♠ A♣ K♥ K♦ J♦). Riverillä pöytään tullut iso pöytäpari mitätöi X:n kakkosparin.

”Kuuden väri”

Pöytä K♠ 9♥ 10♠ 5♠ 7♠
Pelaaja X 6♠ 3♠	Pelaaja Y A♠7♦

Samoin mahdollinen ”kuuden väri” ei voita ässäväriä, koska vain kunkin pelaajan paras viiden kortin käsi huomioidaan. Pelaaja Y, jonka käsi on A♠ K♠ 10♠ 7♠ 5♠ korkeammalla värillä, siitä huolimatta, että pelaajalla X, jonka käsi on K♠ 10♠ 7♠ 6♠ 5♠ olisi samaa väriä kuudes kortti (3♠). Samasta syystä ei suoria tai värejä vertailtaessa ole merkitystä sillä, saako joku kaikkien tasku- ja pöytäkorttien yhdistelmistään suoran tai värin lisäksi esimerkiksi parin.

”Kuudes hai”

Pöytä Q♠ 7♥ 6♦ K♣ 4♣
Pelaaja X A♥ 5♥	Pelaaja Y A♠3♠

Pelaajat X ja Y menevät all-in ennen floppia. X:n A♥ 5♥ dominoi Y:n A♠ 3♠:a (eli X on johdossa, eikä Y voi parantaa ässällä). Jos kuitenkin pöytään tulee vähintään neljä viitosta suurempaa korttia, potti menee jakoon, vaikka X:n kikkeri olikin suurempi. Esimerkin pöytäkorteilla pelaajien parhaaksi viiden kortin kädeksi muodostuvat samanarvoiset A♥ K♣ Q♠ 7♥ 6♦ (pelaaja X) ja A♠ K♣ Q♠ 7♥ 6♦ (pelaaja Y).

Kikkerin merkitys

Pöytä K♣ K♥ 2♥ Q♠ 2♣
Pelaaja X K♦ 3♥	Pelaaja Y A♠K♠

Samoin, jos sekä X että Y saavat esimerkin mukaisen saman täyskäden potti menee jakoon samanarvoisilla käsillä K♣ K♥ K♦ 2♥ 2♣ (pelaaja X) ja K♠ K♥ K♦ 2♥ 2♣ (pelaaja Y), vaikka Y:llä on ”parempi” kikkeri. Potti jaetaan riverin kakkosen johdosta; muuten molemmilla olisi ollut samat kuningas-kolmoset, mutta X olisi hävinnyt Y:n ässä-kikkerille.

Katso myös

• Luettelo pokeritermeistä

Lähteet

• Pyysing, Aki & Erola, Marko: Pokerin käsikirja. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-652-6