Hjalmar Hjelt
Albert Hjalmar Hjelt (21. toukokuuta 1851 Karkku – 5. joulukuuta 1925 Karkku[1]) oli suomalainen opettaja ja kasvitieteilijä.[1]
Hjeltin vanhemmat olivat filosofian maisteri, Karkun Järventaustan rusthollin omistaja Knut Albert Theodor Hjelt (1825–1893) ja Ida Charlotta Karolina Wegelius. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1868 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1873, filosofian lisensiaatiksi 1891 ja filosofian tohtoriksi 1892. [2][3]
Hjeltin oli Vaasan ruotsalaisen lyseon matematiikan ja fysiikan lehtorina 1880–1909 sekä kansakoulujen tarkastajana Vaasassa 1884–1887 ja 1911–1919. Hjelt sai professorin arvon 1921. Hänen pääteoksensa oli Kännedomen om växternas utbredning i Finland med särskildt afseede å Fanerogamer och Ormbunkar 1891. Teos sisältää kokoelmiin ja kirjallisuuteen perustuvat tiedot Suomen korkeampien kasvien levinneisyydestä, ja se oli ainutlaatuinen koko maailman kasvitieteellisessä kirjallisuudessa. Julkaisematta jäi hänen jäämistössään ollut laaja kasvifenologinen aineisto.[1]
Hjeltin puoliso oli Hedvig Forsblom, psykologi ja kirjailija Ester Hjelt oli heidän tyttärensä.[4] Hjeltin setä oli professori Otto Edvard August Hjelt.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Albert Hjalmar Hjelt
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Knut Albert Teodor Hjelt. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 30.6.2018.
- ↑ L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 200. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.