Historian Opiskelijain Liitto
Historian Opiskelijain Liitto (Hol ry, ruots. Historiestuderandenas Förbund rf) on valtakunnallinen historian opiskelijoiden edunvalvontaan keskittynyt kattojärjestö. Poliittisesti sitoutumattomaan liittoon kuuluu 11 historia-alan ainejärjestöä seitsemästä eri yliopistosta. Historian opiskelijoiden edunvalvomisen lisäksi liiton tavoitteena on edistää ainejärjestöjen välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä sekä tarjota mahdollisuus valtakunnalliseen ajatustenvaihtoon alan opiskelijoiden kesken.
Historia
muokkaaHistorian Opiskelijain Liiton synty ajoittuu 1960-luvulle, aikaan jolloin perustettiin uusia yliopistoja maakuntiin. Kun historian opiskelumahdollisuudet ja opiskelijamäärät lisääntyivät, kaivattiin järjestöä eri yliopistojen historian opiskelijoiden yhteistyöelimeksi.[1] Jyväskylän Tosine, Tampereen Patina, Helsingin Kronos ja Turun Kritiikki perustivat liiton vuonna 1966 ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jyväskylän Reino Rantanen.[2]
Alkuun liitto pyrki edistämään opiskelijoiden työelämään sijoittumista, yhtenäistämään aineen oppisisältöjä ja parantamaan opiskelijoiden asemaa yliopistoissa.[3] Se julkaisi myös omaa Fakta-lehteään vuosina 1967–1973.[4] Erityisesti 1970-luvulla liiton toimintaa ohjasivat, kuten suurinta osaa muistakin ajan opiskelijajärjestöistä, vasemmistolaiset arvot ja sen toimintatapoihin tulivat mukaan lakot, mielenosoitukset ja julkilausumat.[5][6] Liiton aktiivisuus heikkeni huomattavasti 1970-luvun kuluessa, kun sen jäsenjärjestöjen taloudelliset tilanteet huonontuivat.[7] Liiton toiminta virkistyi vasta vähitellen 1980-luvun myötä ja se käynnisti mm. oman julkaisutoiminnan.[8] Itä-Euroopan maiden vapautuessa liitto lähti vuonna 1989 mukaan perustamaan alan kansainvälistä opiskelijajärjestöä ISHA:a (International Students of History Association).[9] Kiinnostus ISHA:n toimintaa kohtaan väheni kuitenkin pian, sillä kansainvälinen järjestötoiminta vei voimavaroja liiton omasta toiminnasta.[10]
Vuosituhanteen vaihteessa Hol edelleen järjesti seminaareja ympäri Suomea, joskin niiden kävijämäärät olivat usein vähäisiä.[11] Kaksituhatta luvulla jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteydenpito helpottui uusien viestintäteknologioiden myötä.[12] Liitto on julkaissut omaa blogiaan vuodesta 2012 ja pyrkinyt lisäämään näkyvyyttään jäsenjärjestöjen opiskelijoille sosiaalisen median välityksellä. Liiton uudistustyötä on myös jatkettu etenkin vuonna 2013 käyttöön otettujen uusien verkkosivujen parissa. Viime vuosina myös liiton seminaarien osallistujamäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa.
Toiminta
muokkaaHistorian Opiskelijain Liiton toiminnan näkyvimmän osan muodostavat vuosittain eri kaupungeissa järjestettävät syys- ja kevätseminaarit, joiden tarkoituksena on esitellä jäsenistölle jotakin historiantutkimuksen aihepiiriä tai teemaa sekä usein esitellä järjestäjäkaupungin erityisosaamista tällä saralla. Seminaareissa on usein läsnä myös liiton yhteistyökumppaneita, kuten ammattiliittoja, jotka tarjoavat alan opiskelijoita hyödyttävää työelämätietoutta. Varsinaisen akateemisen osan lisäksi seminaarit sisältävät usein vapaamuotoista iltaohjelmaa muun muassa perinteikkään saunomisen ja sitsien muodoissa. Jäsenjärjestöjen opiskelijoiden lisäksi myös muut nykyiset ja entiset historian opiskelijat sekä historiatieteen harrastajat ovat tervetulleita liiton seminaarien virallisiin osuuksiin.
Seminaarien lisäksi liitto palkitsee vuosittain kunniakirjoilla opiskelijoita, jotka ovat ansioituneet omissa ainejärjestöissään historian opiskelijoiden aktiivisina edunajajina. Liito julkaisee muun muassa historiaa ja opiskelua käsittelevää blogia ja tarjoaa historian opiskelijoille yhteisen keskustelu ja tiedotuskanavan Facebook-sivuillaan. Hol ry jakaa myös pieniä taloudellisia etuja jäsenjärjestöjensä opiskelijoille neuvottelemalla heille ilmaisen sisäänpääsyn useisiin eri kaupunkien museoihin.
Hallitus
muokkaaKevätseminaarin yhteydessä järjestettävässä vuosikokouksessa valitaan liitolle uusi hallitus, joka koostuu jokaisen yhdentoista ainejärjestön edustajasta eli Hol-vastaavasta sekä puheenjohtajakaupungista valitusta puheenjohtajasta, sihteeristä ja taloudenhoitajasta. Liiton puheenjohtajuus kiertää aina kaupungeittain järjestyksessä Jyväskylä, Helsinki, Oulu, Joensuu, Tampere ja Turku.
Liiton hallitus käyttää liiton hallintovaltaa vuoden mittaisen kautensa aikana sekä vastaa liiton toiminnasta. Hallitus toimii itsenäisesti, mutta kauden toimintaa linjaa aina liiton vuosikokouksen hyväksymä toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä hallituksen ensimmäisessä kokouksessa hyväksytty johtosääntö. Liiton hallitus valitsee sääntöjensä nojalla aina keskuudestaan työvaliokunnan, joka valmistelee hallituksen kokoukset ja vastaa liiton käytännön asioiden hoitamisesta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Puikko, Jyrki (2008), ”Järjestösuhteita kansallisella ja kansainvälisellä tasolla”. Teoksessa: Green, Tuomas et al. (toim.): Suolankeittäjien Heimo. Varnitsa ry:n historia 1970–2008. Saarijärvi: Varnitsa. s. 91.
- ↑ Åke, Tiina (2009), Edunvalvontaa ja yhteiseloa. Tosineen historia 1959–2009. Jyväskylä: Tosine. s. 72–73.
- ↑ Åke 2009, s. 74–76.
- ↑ Åke 2009, s. 74, 111–112.
- ↑ Historia Historian Opiskelijain Liitto ry. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ Åke 2009, s. 111.
- ↑ Åke 2009, s. 159. Puikko 2008, s. 93.
- ↑ Åke 2009, s. 159–160, 230.
- ↑ Åke 2009, s. 224–225.
- ↑ Åke 2009, s. 252. Puikko 2008, s. 94.
- ↑ Åke 2009, s. 253.
- ↑ Puikko 2008, s. 96.
Aiheesta muualla
muokkaa- Liiton verkkosivut Historian Opiskelijain Liitto. Viitattu 9.2.2014.
- virallinen Facebook-sivu Historian Opiskelijain Liitto. Viitattu 9.2.2014.