Heroopolis tai Heroonpolis (m.kreik. Ἡρωώπολις/Ἡρωωνπόλις, Herōō(n)polis, myös Ἡρώων πόλις, Hērōōn polis, Ἡρώ, Hērō; lat. Hero),[1][2][3][4][5] oletettavasti sama kuin Patumos (m.kreik. Πατούμος, Patūmos tai Patoumos; lat. Patumus) eli Pithom (hepr. ‏פִּתֹ֖ם‎, m.kreik. Πίθωμ, Pithōm) eli Per-Atum (egypt. Pr-Jtmw),[6][7][8][9] oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Heroopoliteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[1]

Heroopolis
Ἡρωώπολις
Sijainti

Heroopolis
Koordinaatit 30°33′11″N, 32°05′57″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Tell el-Maskhuta (Tall al-Maskhūṭah) tai Tell el-Retaba (Tell el-Retabeh, Tell el-Retabah), Al-Isma’iliyya
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Heroopolites, Delta, Egypti
Aiheesta muualla

Heroopolis Commonsissa

Maantiede muokkaa

Heroopolis sijaitsi Niilin suiston itäpuolella nykyisen Wadi Tumilatin alueella.[1][10] Se oli rakennettu Niilin ja Punaisenmeren yhdistäneen niin kutsutun Faaraoiden kanavan varrelle luoteeseen Katkerajärvistä. Vaikka kaupunki ei ollut aivan rannikolla, ja antoi kuitenkin nimensä Heroonlahdelle (Κόλπος Ἡρώων, Kolpos Hērōōn) tai Heroopoliinlahdelle eli nykyiselle Suezinlahdelle.[1][11]

Kaupungin tarkka sijainti on epävarma. Jotkut tutkijat ovat yhdistäneet sen telliin eli rauniokumpuun nimeltä Tell el-Maskhuta[2][3][7] ja toiset rauniokumpuun nimeltä Tell el-Retaba.[12][13]

Kaupungin lähiseutu tunnettiin egyptiksi ilmeisesti nimellä Tjeku (Ṯkw).[12][10] Sitä on usein esitetty samaksi paikaksi kuin Raamatussa mainittu Sukkot, joka sekin oli alueen nimi. Mahdollisesti Tjeku ja Sukkot viittasivat alueeseen kaupungin ja Pi-Ramsesin (myös Piramesses) välillä.[10]

Historia muokkaa

Kaupunki oli olemassa alun perin faarao Ramses II:n aikana eli 19. dynastian aikana. Sen egyptinkielinen nimi Per-Atum tarkoittaa ”Atumin taloa”.[14] Raamatussa kaupunki esiintyy nimellä Pithom (uudessa raamatunsuomennoksessa Pitom, vanhassa Piitom). Se on toinen kaupungeista, joka mainitaan Toisessa Mooseksen kirjassa paikkana, johon faarao laittoi israelilaiset pakkotyöhön. Toinen oli Pi-Ramses; Septuagintassa samassa kohdassa mainitaan kolmaskin kaupunki, ”On eli Heliopolis”.[14][15]

Kaupungin paikkana perinteisesti pidetyssä Tell el-Maskhutassa suoritettiin arkeologisia kaivauksia ensimmäisen kerran 1800-luvulla.[3] Tell el-Retaban kaivaukset alkoivat samalla vuosisadalla, tarkemmin 1880-luvulla. Sitä on kaivettu myös ainakin 1900-luvun alussa, 1970–1980-luvuilla sekä 2000-luvulla.[13] Nykytutkimuksen mukaan Tell el-Maskhuta saattaisi olla kaupungin uudempi paikka Heroopoliin nimellä,[14][12] kun taas alkuperäinen Per-Atum/Pithom on saattanut sijaita muualla;[14] tällöin se olisi voinut olla Tell el-Retabassa.[10]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Tell el-Maskhutasta on löydetty hyksojen aikainen linnoittamaton tukikohta. Muutoin paikalta ei ole tehty juurikaan löytöjä ennen 600-lukua eaa. Paikalta on kyllä löydetty Ramses II:n aikaisia monumentteja, mutta ne vaikuttaa siirretyn paikalle muualta myöhempinä aikoina, mahdollisesti 300-luvulla eaa., joten niitä ei voida käyttää paikan ajoittamiseen 1000-luvulle eaa.[14]

Tell el-Retabasta on tehty vähäisiä löytöjä jo 18. dynastian ajalta. Varsinainen kaupunki on rakennettu paikalle 19. dynastian aikana, mikä sopii juuri Per-Atumiin/Pithomiin. Kaupungissa oli Ramses II:n rakennuttama Atumin temppeli sekä linnoitteita. Paikka on hylätty saisilaisella kaudella 670–525 eaa.,[10] mikä taas sopii siihen, että asutus olisi siirtynyt juuri tuolloin Tell el-Maskhutaan.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Smith, William: ”Heroopolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b Heroonpolis Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  3. a b c Heroonpolis (Egypt) 22 Abu Suwayr, Tell el Maskhuta - Ηρώων πόλις ToposText. Viitattu 7.12.2020.
  4. Heroopolis Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  5. Strabon: Geografika 16.759, 16.768, 17.803, 17.804; Arrianos: Exp. Alex. 3.5, 7.20; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Ant. Jud.) 2.7.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9.11, 6.32.33; Pomponius Mela: De situ orbis 3.8; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, s. v.; Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.1.6, 4.15.54.
  6. Smith, William: ”Patumus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b Patoumos (Tell el-Maskhuta) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  8. Herodotos: Historiateos 2.159.
  9. Schweitzer, Simon D.: Pr-Jtm.w Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  10. a b c d e What We Know about the Egyptian Places Mentioned in Exodus The Torah. Viitattu 7.12.2020.
  11. Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.17.1; Theofrastos: Kasvioppi (Historia plantarum) 3.8.
  12. a b c Pithom Encyclopedia of the Bible. Viitattu 7.12.2020.
  13. a b Tell el-Retaba Aigyptos. Viitattu 7.12.2020.
  14. a b c d e Pithom Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.12.2020.
  15. 2. Moos. 1:11

Kirjallisuutta muokkaa

  • Naville, Edouard: The store-city of Pithom and the route of the Exodus. London: -, 1888. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa