Herbert Huncke
Herbert Huncke (9. joulukuuta 1915 Greenfield, Massachusetts, Yhdysvallat – 8. elokuuta 1996 New York, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän oli beat-sukupolven keskeisiä jäseniä, ja juuri hän antoi suuntaukselle nimen "beat generation".[1]
Herbert Huncke | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. joulukuuta 1915 Greenfield, Massachusetts, Yhdysvallat |
Kuollut | 8. elokuuta 1996 (80 vuotta) New York, New York, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Huncke oli kotoisin keskiluokkaisesta perheestä, mutta jo nuorena, pian vanhempien avioeron jälkeen, hän aloitti elämän, johon kuului rikollisuutta, huumeita ja elämää 42. kadulla, ja omien sanojensa mukaan hän valitsi aina helpoimman tien. Hän tutustui 1945 William Burroughsiin ja tämän kautta muihin tuleviin beat-sukupolven jäseniin. Alfred Kinsey haastatteli häntä hänen värikkäästä seksielämästään ja palkkasi hänet hankkimaan muita haastateltavia. Hämmästystä on herättänyt Huncken kirjallinen tuttavapiiri, mutta hän oli varsin lukenut ihminen siihen nähden, ettei hän ollut käynyt edes high schoolia, ja hän oli mainio tarinankertoja, joka piti ihailijoitaan hyppysissään pikku tunneille saakka.[1]
Huncke vietti kaikkiaan yksitoista vuotta elämästään vankilassa. Hän aloitti kirjallisen uransa 1940-luvulla, ja työhuoneena hänellä oli maanalaisen miestenhuoneen koppi, joka hänen mukaansa oli ainoa riittävän rauhallinen paikka. Myöhempinä vuosinaan hän kiersi pitämässä luentoja nuoremmalle ihailijakunnalleen. Hän ei juuri ansainnut kirjoillaan, mutta ystäväpiiri rahoitti auliisti hänen elämäänsä. Anteliain hyväntekijä, jota hän tosin ei koskaan tavannut, oli Grateful Deadin Jerry Garcia, joka auttoi häntä hänen viimeisten vuosiensa Chelsea Hotelin asuntonsa vuokranmaksussa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Robert Mcg. Thomas Jr., Herbert Huncke, the Hipster Who Defined 'Beat,' Dies at 81, New York Times 9.8.1996, viitattu 11.12.2021 (englanniksi)