Henryn laki

Henryn laki koskee kaasun paineen ja sen liukoisuuden suhdetta. Laki on saanut nimensä keksijänsä englantilaisen kemistin William Henryn mukaan.

$c=k_{H}p_{0}\ \!$ , missä p_o =liuenneen kaasun osapaine, c=konsentraatio ja k_H=kaasulle ominainen, lämpötilasta riippuva vakio eli Henryn vakio

Henryn laki on voimassa vain suhteellisen laimeissa liuoksissa.

Typpi liukenee elimistöön Henryn lain mukaisesti. Koska ilmanpaine kasvaa mitä syvemmälle mennään, myös komponenttien osapaine kasvaa ja siispä mitä syvemmällä ilmaa hengitetään, sitä enemmän typpeä liukenee vereen ja kudoksiin. Typpiylimäärä aiheuttaa myrkytystilan, typpinarkoosin eli syvyyshumalan, ja nousun yhteydessä sukeltajantaudin, jossa kudoksissa muodostuu kuplia, jotka aiheuttavat kovan kivun ja joskus jopa kuoleman. Tämän vuoksi sukeltajan on noustava niin hitaasti että typpi ehtii poistua elimistöstä keuhkojen kautta, mikä taas on suhteellisen hidas prosessi. Tilanne on erilainen mm. hapella, joka ei liukene Henryn lain mukaisesti vaan käyttää fysikaalisen liukenemisen lisäksi hyväkseen kemiallista sitoutumista punasolujen hemoglobiiniin. Tämän johdosta yhteen litraan verta mahtuu 0.2dm³ happea. Henryn lain mukainen happimäärä olisi vain 0.0025dm³.