Henrik Henrikinpoika Horn

Henrik Henrikinpoika Horn (ruots. Henrik Henriksson Horn) (22. toukokuuta 1618 Tukholma22. helmikuuta 1693 Stade, Saksa) oli Ruotsin sotamarsalkka, hallintomies ja valtaneuvos. Hän oli Henrik Kaarlenpoika Hornin poika.

Henrik Henrikinpoika Horn

Hornista tuli henkivartiokaartin vänrikki 1634 ja Kuurinmaan rykmentin eversti 1643. Vapaaherran arvon hän sai 1651. Vuonna 1654 hänet ylennettiin ratsuväen kenraalimajuriksi. Hän kunnostautui Pohjan sodassa Kaarle X Kustaan Puolan sotaretkellä ja osallistui Varsovan taisteluun 1656. Hänestä tuli sotamarsalkka 1665 ja vuonna 1666 hänet nimitettiin Bremen-Verdenin kenraalikuvernööriksi.

Horn nimitettiin vuonna 1674 Suomen kenraalikuvernööriksi, mutta hän ei koskaan astunut virkaan, koska halusi mieluummin palvella sotilaana. Hän johti Ranskan-Hollannin sodan aluksi Bremen-Verdenin puolustusta, mutta joutui luovuttamaan Staden 1676 viholliselle ja palaamaan Ruotsiin. 1677 hänestä tuli Ruotsin laivaston ylipäällikkö ja hän johti Ruotsin laivastoa 1. heinäkuuta käydyssä meritaistelussa, joka päättyi tanskalaisten voittoon. Sodan jälkeen, vuonna 1680 hän palasi Bremen-Verdenin kenraalikuvernööriksi.

Lähteet

muokkaa
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.