Henrietta Rae

Henrietta Emma Ratcliffe Rae (30. joulukuuta 1859 Hammersmith - 26. tammikuuta 1928 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari joka maalasi klassisia, vertauskuvallisia sekä kirjallisuudesta otettuja aiheita. Hänen tunnetuin työnsä on The Lady with the Lamp, joka esittää Florence Nightingalea. Rae oli myös aktiivinen feministi ja naisten äänioikeuden kannattaja.^[1]^[2]^[3]

Elämänvaiheita muokkaa

Rae pääsi opiskelemaan taidetta jo nuorena, mutta hänen mielestään taiteen opiskelusta oli tehty tylsää. Vuonna 1874 hän alkoi tutkia muutaman muun nuoren kanssa itsenäisesti antiikin patsaita British Museumissa. Siellä hän tapasi tulevan aviomiehensä, Ernest Normandin. Hän pääsi ainoana naispuolisena oppilaana opiskelemaan taidetta Heatherley’s School of Artin iltakursseille.^[2]

Usean yrityksen jälkeen Rae pääsi Royal Academyn opiskelijaksi ja piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1879, jolloin hänellä oli esillä maisemamaalauksia. Varsinaisen näyttelytoimintansa Rae aloitti vuonna 1881.^[2]^[4]

Rae ja Normand solmivat avioliiton vuonna 1884. Rae päätti pitää oman sukunimensä, mitä pidettiin tuohon aikaan erikoisena. Rae perusteli asiaa sillä, että oli jo tunnettu taiteilija omalla sukunimellään. Pariskunta asettui asumaan Kensingtoniin, missä heidän lähellään asui Raen ystävä Frederic Leighton. Rae ei ollut koskaan Leigtonin oppilas, mutta hänen töissään on vahvoja vaikutteita Leightonilta. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta; poika vuonna 1886 ja tytär vuonna 1893.^[2]^[4]

Tunnettuutta Rae sai alastonmaalauksillaan, jotka esittivät ideologisia hahmoja. Hän laittoi näytteille alastomia naisia esittäneitä mytologisia maalauksiaan vuosina 1885, 1897 ja 1888. Maalausten naiset ovat täysin alasti ilman ajan säädyllisyyden vaatimia kangaspaloja. Maalaustensa johdosta Rae sai kotiinsa kirjeen, jossa häntä kehotettiin luopumaan syntisten maalausten tekemisestä jatkossa. Perheen lääkäri kehotti Raeta menemään tapaamaan kirjeen lähettäjää ja kertomaan vasta-argumentin, että kun hän synnytti lapsensa, he olivat ilman vaatteita.^[2]^[4]

Rae ja Normand olivat päättäneet jatkaa taideopintojaan. Päätöksen takana oli tapahtuma Royal Academyn näyttelyssä, missä Normandin työ oli ripustettu huonoon paikkaan. Normandin työt menivät kaupaksi, mutta pariskunnan mielestä tämä oli selvä osoitus, että he tarvitsevat lisäopintoja Ranskassa. Rae ei muutenkaan aina saanut hyväksyvää vastaanottoa vanhemmilta kollegoiltaan. Muuan vanhempi taiteilija laittoi kerran muka vahingossa siniseen maaliin kastellun sormenjälkensä Raen maalaukseen. Rae poltti vastineeksi "vahingossa" miehen hatun kamiinassa. ^[2] ^[5]

Opinnot jatkuivat vuonna 1890 Pariisissa Académie Julianissa, joka yksityisenä oppilaitoksena otti opiskelijoikseen myös ulkomaalaisia ja naisia. Taideopintojen avaamista naisille oli pitänyt erityisen tärkeänä William-Adolphe Bouguereau. Kesän 1890 pariskunta vietti taiteilijasiirtokunnassa Grezissä, josta Raen taiteeseen tuli mukaan vaikutteita impressionismista.^[2]^[4]

Vuonna 1891 Rae maalasi suosituimman teoksensa, The Lady with the Lamp, joka esittää Florence Nightingalea Scutarissa. Nightingale, jota pidettiin tuolloin kansallissankarina, on kuvattu lähes pyhimysmäisesti. Lehdet painattivat teoksesta useita kopioita. Hän sai myös töitään näytteille Chicagon maailmannäyttelyn kuuluisaan naisten rakennukseen vuonna 1893. Kotimaassa hänen töitään moitittiin söpöydestä ja naisellisuudesta. ^[2] ^[6] ^[4]

1890- luvulla Rae laajensi aiheitaan kirjallisuuteen ja historiaan. Hän maalasi myös seinämaalauksen pörssitaloon. Uransa loppupuolella Rae maalasi muotokuvia ja sai kunniamaininnan Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1899. Näyttelyitä hän piti vuosina 1893 ja vuonna 1897. Lisäksi hänestä tuli kuningatar Victoriaa juhlistaneen näyttelyn naisjaoston johtaja. ^[2]

Viimeisen näyttelynsä Rae piti vuonna 1919. Vaikka sai uransa varrella menestystä, Rae oli itseään kohtaan kovin kriittinen. Leskeksi hän jäi vuonna 1923. ^[2] ^[4] ^[7]