Avaa päävalikko
Henri Labrouste
Sainte-Geneviève-kirjaston lukusalin rautarakenteita.

Pierre-François-Henri Labrouste (11. toukokuuta 1801 Pariisi24. kesäkuuta 1875 Fontainebleau) oli ranskalainen arkkitehti. Hän oli ensimmäisiä arkkitehteja, jotka tekivät tunnetuksi raudan käyttöä rakennusten runkomateriaalina.[1]

Labrouste opiskeli Pariisin École des Beaux-Arts -oppilaitoksessa ja sai sen jälkeen 1824 Prix de Rome -palkinnon, jonka turvin hän vietti kuusi vuotta Roomassa. Sieltä palattuaan hän perusti oman arkkitehtuuritoimiston Pariisiin.

Labrousten kuuluisimmat rakennukset ovat Bibliothèque Sainte-Geneviève Pariisin Panthéonin aukiolla (1838–1850) sekä Ranskan kansalliskirjaston Richelieukadun lukusali (1858–1868), joissa molemmissa hän käytti taidokkaasti valurautaisia rakennusosia.[2]

Henri Labrousten veli Théodore Labrouste oli myös arkkitehti ja voitti Prix de Rome -palkinnon kolme vuotta myöhemmin 1827.

LähteetMuokkaa

  1. Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Labrouste, Henri”, Kuka teki mitä, The Mitchell Beazley kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 147. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
  2. Fleming, William: ”Labrouste’s libraries”, Arts & Ideas, 6th edition, s. 397–398. Holt, Rinehart & Winston, 1980. ISBN 0-03-046531-1.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: sv:Henri Labrouste & fr:Henri Labrouste