Henkilöstörahasto
Henkilöstörahasto eli palkkiorahasto on koko henkilöstön kattava verotehokas palkitsemismuoto yrityksille, kunnille ja virastoille. Henkilöstön omistaman rahaston tehtävänä on hallinnoida rahastoon suoritettuja tulos- tai voittopalkkioeriä[1]. Rahastoon kertyneet varat on sijoitettava 1) varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, tai 2) yritykseen tai saman konsernin yritykseen, jonka palveluksessa rahaston jäsenet ovat[2].
Henkilöstörahaston pääpiirteet muokkaa
- Yritys ei maksa henkilöstörahastoon maksettavasta tulos- tai voittopalkkioerästä sivukuluja.
- Rahastoon maksettava palkkioerä on yritykselle vähennyskelpoinen meno.
- Rahaston on arvioitu lisäävän henkilöstön työmotivaatioita, koska sivukulut ja verot rasittavat palkkiota vähemmän.
- Rahasto lisää kiinnostusta yrityksen menestymiseen sekä henkilöstön, että johdon keskuudessa.
- Palkansaaja ei maksa palkan sivukuluja omasta rahastoerästään.
- Rahoja henkilöstörahastosta nostettaessa 20 prosenttia nostosta on täysin verovapaata ja loput katsotaan ansiotuloveron alaiseksi tuloksi.
- Sijoitustoiminnasta saatavat tuotot ovat verovapaita henkilöstörahaston sisällä, sillä henkilöstörahasto on säädetty verovapaaksi sekä tulo- että varallisuusverosta.
- Maksettaessa palkkio rahastoon, jää normaalisti verotettava ansio pienemmäksi, jolloin veroprosentti pienenee myös palkan osalta.
- Henkilökohtainen tulospalkkio voi olla erisuuruinen eri henkilöillä, mutta rahastointimahdollisuus pitää olla kaikilla yhdenvertainen.
Henkilöstörahaston perustaminen ja rahastosta nostaminen muokkaa
Henkilöstörahaston perustamista ja toimintaa sääntelee henkilöstörahastolaki. Henkilöstörahaston perustamisen edellyttää, että yrityksessä on säännöllisessä työsuhteessa vähintään 10 henkilöä, sekä yrityksen liikevaihto on yli 200 000 euroa[5]. 2011 voimaan tullut lakimuutos, jossa muun muassa poistettiin 5 vuoden määräaika ennen ensimmäistä mahdollista nostoa rahastosta, on lisännyt kiinnostusta henkilöstörahastoja kohtaan[6].
Palkkiojärjestelmän käyttöönottamista ja henkilöstörahaston perustamista on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Henkilöstörahasto voi olla joko vapaaehtoinen tai pakollinen; jäsen voi halutessaan ottaa palkkionsa käteisenä, jos yrityksen palkkiojärjestelmä sen sallii. Vuosittain rahasto-osuuksista voidaan nostaa max 15%. Työsuhteen päättyessä koko henkilökohtainen rahasto-osuus on nostettavissa.[7]
Palvelun tarjoajat muokkaa
Henkilöstörahastojen palveluntarjoajat neuvovat yrityksiä palkkiojärjestelmän luomisessa, henkilöstörahaston perustamisessa, hoitavat rahaston kirjanpidon ja hallinnoinnin, sekä toimivat varainhoidon asiantuntijoina. Suomessa alalla on kolme toimijaa: Elite Palkitsemispalvelut Oy[8], Mandatum Life[9], Evli Alexander Incentives Oy[10].
Lähteet muokkaa
- ↑ Mikä on henkilöstörahasto? www.henkilostorahastot.fi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistys ry. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Henkilöstörahastolaki 934/2010 finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahaston tarjoamat edut henkilöstölle ja työnantajalle henkilostorahastot.fi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistys ry. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Mikä on henkilöstörahasto? www.henkilostorahastot.fi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistys ry. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahastolaki 934/2010 Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahastoja perustetaan nyt ennätystahtiin Helsingin Sanomat. 12.1.2015. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahastot Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 20.3.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Palkitseminen ja henkilöstörahasto Elite Varainhoito. 6.7.2017. Arkistoitu 20.3.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Mandatum Life Palkkiorahasto Mandatum Life. Viitattu 6.3.2020.
- ↑ kannustinjärjestelmät Evli Alexander Incentives. Viitattu 16.1.2020.