Henkilörekisterillä tarkoitettiin kumotun henkilötietolain (523/1999) mukaan henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa. Henkilötiedolla tarkoitettiin henkilötietolain mukaan "kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi".[1] Tyypillisiä henkilörekistereitä olivat työnantajan rekisteri työsuhteiden hoitamista varten sekä yrityksen asiakasrekisteri.[2]

Henkilötietolaissa asetettiin rekisterin käsitteeseen myös vaatimus tietojen yhteisestä käyttötarkoituksesta, mutta EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jossa käytetään lyhyempää ilmaisua ”rekisteri”, ei näytä sitä edellyttävän. Sen sijaan rekisterinpitäjän tulee määrittää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Rekisterin käsite on säilytetty, vaikka sillä ei yleensä ole mitään merkitystä asetuksen soveltamisen kannalta. Muulla tavoin kuin automaattisesti käsiteltyjen tietojen osalta asetusta sovelletaan vain sikäli, kun kysymys on rekisteristä. Käytännössä melkein kaikki tietojen käsittely kuitenkin tapahtuu tietoteknisesti eli on automaattista, jolloin rekisterin käsitteellä ei ole merkitystä.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Henkilötietolaki 22.4.1999/523
  2. http://www.tietosuoja.fi/1698.htm#kohta5 (Arkistoitu – Internet Archive), Tietosuojavaltuutetun toimisto – Tietoa rekisterinpitäjälle (luettu 24.7.2007)
  3. Korpisaari, Päivi; Pitkänen, Olli & Warma-Lehtinen, Eija: Uusi tietosuojalainsäädäntö, s. 65. Alma Talent, 2018.

Aiheesta muualla

muokkaa