Henkilöntarkastus ja -katsastus (psykiatria)

Henkilöntarkastuksella ja henkilönkatsastuksella tarkoitetaan tässä artikkelissa tahdostaan riippumatta psykiatrisessa sairaalahoidossa olevaan potilaaseen kohdistuvaa (lääkärin määräämää) toimenpidettä, joka voidaan suorittaa myös potilaan tahdon vastaisesti. Henkilöntarkastuksella tarkoitetaan mm. potilaan vaatetuksen tutkimista ja henkilönkatsastuksella taas tarkoitetaan potilaan ruumiin tarkastamista ja/tai puhalluskoetta, veri-, virtsa- tai sylkinäytteen ottamista. [1]

Henkilöntarkastuksen ja -katsastuksen edellytykset muokkaa

Kuten kaikkien muidenkin tahdosta riippumatta toteutettavien toimenpiteiden edellytyksenä on myös henkilöntarkastuksen ja - katsastuksen yleisenä ehtona se, että potilas on joko määrättynä mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun tai että hänet on määrätty tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon. Tämän vuoksi ei vapaaehtoisesti psykiatrisessa toimintayksikössä hoidossa olevaan potilaaseen voi kohdistaa mainittua tahdosta riippumatonta toimenpidettä. [2]

Henkilöntarkastuksen voi määrätä suoritettavaksi hoidosta vastaava lääkäri, mikäli hänellä on perusteltu syy epäillä, että potilaalla on vaatteissaan tai muuten yllään päihteitä, niiden käyttöön erityisesti soveltuvia välineitä tai potilaan oman tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä. [3]

Henkilönkatsastuksen voi myös määrätä suoritettavaksi potilaan hoidosta vastaava lääkäri, mikäli hänellä on aihetta epäillä potilaan olevan päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen tai että hänellä on aiemmin mainittuja aineita tai esineitä kehossaan. [3]

Toimenpiteen määrääminen muokkaa

Toimenpiteen voi, kuten aiemmin on mainittu, määrätä suoritettavaksi hoidosta vastaava lääkäri. Hoidosta vastaavan lääkärin tulee kirjallisesti perustella potilaan sairauskertomukseen:

  • toimenpiteen perustelut
  • toimenpiteen luonne
  • oma arvionsa toimenpiteen vaikutuksesta potilaan hoitoon ja
  • oma nimensä.

Toimenpiteen toteuttaminen muokkaa

Henkilöntarkastuksessa, jossa voidaan tutkia mm. potilaan vaatetus, tulee olla läsnä kaksi hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Potilaan yksityisyydestä tulee huolehtia mm. siten, että tarkastus ei tapahdu tilassa, jossa potilas on muiden henkilöiden nähtävissä.

Henkilönkatsastuksessa tulee myös olla läsnä kaksi osaston henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Anatomista asiantuntemusta vaativan tutkimuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on riittävästi anatomian tuntemusta. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että tutkimuksen voi suorittaa vain lääkäri.

Jatkotoimenpiteet muokkaa

Mikäli henkilöntarkastuksessa tai henkilönkatsastuksessa käy ilmi, että potilaan hallussa on aiemmin mainittuja aineita tai esineitä tulee henkilökunnan ensisijaisesti ohjata potilasta toimittamaan omaisuus sairaalan ulkopuolelle, hävittämään ne tai luovuttamaan ne osaston henkilökunnan säilytettäväksi. Lääkärin erillisellä, kirjallisella päätöksellä omaisuus voidaan myös ottaa haltuun. Haltuunotetusta omaisuudesta tulee laatia erillinen luettelo potilaan sairauskertomuksen liitteeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeen mukaan alkoholipitoiset nesteet voidaan hävittää esim. kaatamalla ne viemäriin ja huumausaineet on mahdollista luovuttaa poliisille (edelleen hävitettäväksi).

Lähteet muokkaa

  • Finlex v. 1991: Mielenterveyslaki
  • Finlex v. 2002: Laki mielenterveyslain muuttamisesta
  • Sosiaali- ja terveysministeriö v. 2002: Yllä mainittuihin lakeihin liittyvä muistio / "Soveltamisohje"

Viitteet muokkaa

  1. Mielenterveyslaki 22i§
  2. Mielenterveyslaki 22a§
  3. a b Mielenterveyslaki 22g§ ja 22i§