Helmiyökkönen

perhoslaji

Helmiyökkönen (Eupsilia transversa) on aikuisena talvehtiva, yleinen yökköslaji.

Helmiyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Suku: Eupsilia
Laji: transversa
Kaksiosainen nimi

Eupsilia transversa
Hufnagel, 1766

Katso myös

  Helmiyökkönen Wikispeciesissä
  Helmiyökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Suhteellisen kookas, yleensä pohjaväriltään lämpimänruskea, mutta joskus harmaa yökköslaji. Etusiiven poikkiviirut ovat tummat ja niiden väliin jäävä osa siivestä hieman muuta siipeä tummempi. Munuaistäplä on pyöreähkö ja väriltään joko valkoinen tai oranssi. Erityisenä tuntomerkkinä täplän molemmin puolin on nähtävissä kaksi pienempää valkoista pistettä, jotka saattavat olla joskus vaikeasti erottuvia. Takasiivet tumman harmaat. Siipien kärkiväli 40–48 mm. Levätessään perhonen pitää siipiään kattolaskuisesti.[1][2][3][4]

Toukka on punertavanruskea, vanhemmiten lähes musta, ja sen selkäpuolella on muutamia vaaleita pitkittäisjuovia.

Levinneisyys ja lentoaika

muokkaa

Levinneisyydeltään eurooppalainen laji[3], jota tavataan kuitenkin idässä aina Japaniin saakka[4]. Suomessa helmiyökkönen esiintyy ainakin Pohjois-Pohjanmaan korkeudelle. Yleisin se on lounaassa ja etelärannikolla. Aikuisia perhosia tavataan syksyllä syyskuusta lähtien talven tuloon ja uudelleen keväällä maaliskuun lopulta toukokuun loppuun.[5]

Elinympäristö ja elintavat

muokkaa

Helmiyökköstä tavataan lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Aikuiset perhoset ovat yöaktiivisia ja lentävät valolle tai makealle syötille. Syötti on perhosten etsimisessä valoa tehokkaampi keino. Toukka on osittainen peto ja käyttää kasvien ohessa ravinnokseen myös muita toukkia.[4]

Ravintokasvi

muokkaa

Toukan ravintokasveja ovat monet lehtipuut[6].

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa