Helmiluhtakana

lintulaji

Helmiluhtakana (Pardirallus maculatus) on rantakanoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Väli- ja Etelä-Amerikasta.

Helmiluhtakana
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kurkilinnut Gruiformes
Heimo: Rantakanat Rallidae
Suku: Tummaluhtakanat Pardirallus
Laji: maculatus
Kaksiosainen nimi

Pardirallus maculatus
(Boddaert, 1783)

Alalajit[2]
  • P. m. insolitus
  • P. m. maculatus
Katso myös

  Helmiluhtakana Wikispeciesissä
  Helmiluhtakana Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Helmiluhtakana on keskikokoinen rantakana ja voi kasvaa 25–32 cm pitkäksi. Koiraat ovat hieman naaraita kookkaampia. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja yleisväritykseltään lintu on tumma. Helmiluhtakanan pää, pitkähkö kaula, rinta, vatsa ja selkä ovat mustat ja niissä on tiheästi valkoisia pilkkuja tai viiruja. Siivet ja pyrstö ovat tumman ruskeat ja niissä on mustia ja valkoisia viiruja. Nuoret linnut ovat aikuisia ruskeampia. Helmiluhtakanan nokka on kookas ja väriltään vihertävän keltainen. Nokan tyvessä on punainen laikku. Koivet ovat pitkät ja väriltään vaaleanpunaiset.[3][4][5][6][7][8][9][10][11][12]

Levinneisyys ja elinympäristö

muokkaa

Helmiluhtakanan levinneisyys on laikuttaista ja varsinkin levinneisyysalueensa pohjoisosissa se on harvinainen. Alalajeista nimialalaji on pohjoisempi ja alalaji P. m. insolitus eteläisempi. Lajia tavataan Keski-Amerikassa Meksikosta Panamaan. Lisäksi sitä tavataan eräillä saarilla Karibialla kuten Kuubassa, Haitissa, Dominikaanisessa tasavallassa ja Trinidadissa. Etelä-Amerikassa sitä tavataan Kolumbiasta Peruun ja Andien itäpuolella Venezuelasta Argentiinaan. Helmiluhtakanan elinympäristöä ovat suot ja kosteat ruohomaat. Se viettää piileskelevää elämää kasvillisuuden suojissa. Sen ravintoa ovat pääasiassa selkärangattomat eläimet, mutta se syö myös pieniä kaloja ja vesikasveja. Pesimäkausi on kesällä ja syksyllä. Naaras munii kahdesta seitsemään kellertävää munaa, joissa on tylpässä päässä violetteja pilkkuja.[1][3][4][5][7][8][10][11][12]

Lähteet

muokkaa
  1. a b BirdLife International: Pardirallus maculatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.11.2019. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pardirallus maculatus (TSN 176394) itis.gov. Viitattu 22.11.2019. (englanniksi)
  3. a b Taylor, B.: Spotted Rail (Pardirallus maculatus) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 22.11.2019. (englanniksi)
  4. a b Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 143. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  5. a b Robin Restall, Juan Freile: Birds of Ecuador, s. 116. Bloomsbury Publishing, 2018. ISBN 978-1-4081-0533-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  6. Barry Taylor: Rails, s. 440. Bloomsbury Publishing, 1998. ISBN 978-1-8734-0359-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  7. a b Martyn Kenefick, Robin Restall, Floyd Hayes: Birds of Trinidad and Tobago, s. 88. Bloomsbury Publishing, 2019. ISBN 978-1-4729-4152-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  8. a b Thomas S. Schulenberg, Douglas F. Stotz, Daniel F. Lane, John P. O'Neill, Theodore A. Parker III: Birds of Peru, s. 120. Princeton University Press, 2010. ISBN 9781400834495. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  9. Ber van Perlo: A Field Guide to the Birds of Brazil, s. 262. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  10. a b Roger Tory Peterson, Edward L. Chalif: A Field Guide to Mexican Birds, s. 50. Houghton Mifflin Harcourt, 1999. ISBN 978-0395975145. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  11. a b Steven L. Hilty: Birds of Venezuela, s. 274. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.11.2019). (englanniksi)
  12. a b Spotted Rail Pardirallus maculatus Neotropical Birds Online. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 22.11.2019. (englanniksi)