Heliodoros Emesalainen
Heliodoros Emesalainen (m.kreik. Ἡλιόδωρος ὁ Ἐμεσηνός, Hēliodōros ho Emesēnos, lat. Heliodorus Emesenus; 300-luku) oli antiikin kreikkalainen kirjailija, joka oli kotoisin Emesasta. Hän kirjoitti romaanin Etiopialainen kertomus, joka on kreikkalaisen sofistisen romaanikirjallisuuden tärkeimpiä tuotteita.[1][2]
| Heliodoros Emesalainen | |
|---|---|
| Ἡλιόδωρος ὁ Ἐμεσηνός | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 300-luku Emesa |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka |
| Aikakausi | roomalainen kausi |
| Kirjallinen suuntaus | romaani |
| Pääteokset | Etiopialainen kertomus |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä muokkaa
Heliodoros oli Theodosioksen poika ja kotoisin Syyrian Emesasta, nykyisestä Homsista. Fotios sanoo hänen virheellisesti olleen kotoisin Amidasta. Heliodoros ajoitetaan nykyisin 300-luvun jälkimmäiselle puoliskolle,[3] mutta joskus hänet on ajoitettu jo 200-luvulle.[4] Heliodoros kuului syyrialaisen auringonjumala Elagabaloksen eli Elah-Gabalin pappissukuun.[2]
Heliodoros kirjoitti romaaninsa ilmeisesti varhaisella iällään. Myöhemmin hänestä tuli Thessalian Trikkan piispa. Siellä hän sääti, että kaikkien pappien tuli erota vaimoistaan.[2][5] Nikeforos Kallistos Ksanthopulos lisää, että häntä syytettiin nuorison turmelemisesta romaanillaan, ja siksi kirkolliskokous päätti, että hänen tulee joko antaa kirjansa poltettavaksi tai erota piispanvirastaan, ja hän valitsi jälkimmäisen.[2][6] Monet tutkijat ovat hylänneet kertomuksen epäuskottavana. Heliodoroksen elämästä ei tiedetä muuta.[2]
Teokset muokkaa
Heliodoros kirjoitti romaanin nimeltä Etiopialainen kertomus (Αἰθιοπικά, Aithiopika), joka on säilynyt nykyaikaan ja käsittää kymmenen kirjaa. Se on saanut nimensä siitä, että sekä sen alku että loppu sijoittuvat Aithiopiaan eli Etiopiaan. Romaani kertoo Theageneen ja Kharikleian rakkauskertomuksen. Joskus siitä on käytetty toisen päähenkilönsä mukaan nimeä Kharikleia (Χαρίκλεια).[2]
Heliodoroksen romaani on antiikin ajalta säilyneistä romaaneista pisin ja sitä on pidetty niistä parhaana.[4][2] Sen kieli on eleganttia ilman liiallisen keinotekoisia ja retorisia ilmaisuja, siinä kuvatut tapahtumat ovat yllättäviä mutta eivät täysin epäuskottavia, ja kirjailija hallitsee romaaninsa kokonaisuuden paremmin ja osoittaa omaa luovaa kykyä. Teos muodostikin esikuvan myöhemmille kreikkalaisille romaaneille.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Yleisen kirjallisuuden historia. Ensimmäinen osa, Itämaat, antiikin kansat, varhaiskristillinen kirjallisuus kirjoittanut Eino Railo, s. 342. WSOY, 1933. Kansalliskirjasto (viitattu 7.7.2019).
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Heliodorus (10b)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Asikainen, Susanna: Kun mies rakastaa naista: Heteroseksuaalisuus antiikin kreikkalaisissa romaaneissa (s. 24–28) 2017. Helsingin yliopisto. Viitattu 1.2.2024.
- ↑ a b Heliodorus of Emesa Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Sokrates Skolastikko: Kirkkohistoria 5.22.
- ↑ Nikeforos Kallistos Ksanthopulos: Kirkkohistoria 12.34.