Heli Vuori-Soini
Heli Vuori-Soini oli suomalainen koru- ja teksiilitaiteilija sekä pukusuunnittelun koulutuksen kehittäjä. Hän suunnitteli koruja Kalevala Korulle. Tekstiilitaidetta on kerätty laajalti Suomen Käsityön Ystävien kokoelmiin. Oman taiteellisen uransa ohella Vuori-Soini teki elämäntyönsä Taideteollisuuskeskuskoulun (nykyinen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) pukusuunnittelun yliopettajana[1] [2].
| Heli Vuori-Soini | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Heli Vuori-Soini (o.s. Vuori), Heli Wuori-Soini |
| Syntynyt | 14. lokakuuta 1920 |
| Kuollut | 28. joulukuuta 2005 (85 vuotta) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | koru- ja tekstiilitaiteilija, pukutaiteen yliopettaja |
| Siviilisääty | naimisissa |
Ura muokkaa
Heli Vuori-Soini toimi mm. Suomen Käsityön Ystävien omistaman Kotilieden Aitta -nimisen taideteollisuuden erikoisliikkeen toimitusjohtajana vuosina 1944–1950.[3]
Vuori-Soini aloitti muotipiirustuksen opetuksen 1946 osana mallipiirustuksen osaston piirustusta. Muotisuunnittelu vakiintui omaksi osastokseen vuonna 1949 Taideteteollisuuskeskuskouluun. Tuolloin Vuori-Soini toimi muotiosaston johtajana.[4]
Vuori-Soini voitti Kalevala Korun järjestämän korupiirustuskilpailun vuonna 1947 teoksellaan Tähkäkääty.[5] Muihin kilpailussa palkittuihin kuuluivat Kaj Franck, Kirsti Ilvessalo, Vappu Niittylä, Nanny Still ja Bror Hulén. Lisäksi lunastettiin Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin suunnittelemat työt[6] . Vuori-Soinin Tähkäkääty otettiin Kalevala Korun mallistoon. Samana vuonna hän sai tekstiilitaiteen puolella tunnustusta voittamalla palkinnon Kööpenhaminassa järjestetyssä suuressa pohjoismaisessa taideteollisuusnäyttelyssä. Lisäksi hän osallistui ja sai palkintoja useissa koti- ja pohjoismaisissa taideteollisuuskilpailuissa. Hänen töistään voisi mainita mm. Lapin kansa -ryijyn vuodelta 1947 [7] Kaikkiaan Vuori-Soini suunnitteli noin 40 Kalevala korua [8].
Teoksia muokkaa
Koruja [9]
Kaikkiaan Vuori-Soini suunnitteli noin 40 Kalevala korua[8], muun muassa:
- Tähkäkääty (1947). Kalevala koru [10].
- Mummokääty [11].
- kotimaisista jalokivistä valmistettujen korumallien kokoelma [9][12], jossa muun muassa Kuukivineula[13].
Teksiilitaidetta
- Lapin kansa (1947) ryijy. [7]
- Satueläimet (1953) pellavapalttina, pöytäliina. Suomen Käsityön ystävät.
- Kala (1956) täkänä. Helmi Vuorelma oy
- Pakkanen (1950-luku) ryijy. Suomen Käsityön ystävät
Lähteet muokkaa
- Priha, Päikki (1999) Rakkaat ystävät: Suomen käsityön ystävät 120 vuotta. Helsinki: Ajatus
- Sahi, Kirsi (2013) Muotipiirtäjä muodin kuvaajana. Tarkastelussa Kyllikki Rustilan muotipiirrokset Muotikuva-lehdessä 1944-1951. Helsingin yliopisto. Käsityöopetuksen pro gradu tutkielma. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41658
- Siukonen, Pekka (2018) Tähkäkääty sai uuden elämän. Kalevalaisten naisten liitto. https://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/2018/03/02/tahkakaaty-sai-uuden-elaman/
- Taideteollinen oppilaitos (1973) Vuosikertomus 1972-1973. Helsinki: Erikoispaino Oy. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/45866
Viitteet muokkaa
- ↑ Priha, Päikki (1999) Rakkaat ystävät : Suomen käsityön ystävät 120 vuotta. Helsinki: Ajatus, s.31-33.
- ↑ Taideteollinen oppilaitos (1973) Vuosikertomus 1972-1973. Helsinki: Erikoispaino Oy
- ↑ Siukkonen, Pekka: Tähkäkääty sai uuden elämän Kalevalaisten Naisten Liitto. 2.3.2018. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Sahi, Kirsi: Muotipiirtäjä muodin kuvaajana : tarkastelussa Kyllikki Raustilan muotipiirrokset Muotikuva-lehdessä 1944–1951 (Käsityöopetuksen pro gradu tutkielma.) 2013. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Minun Kalevala-koruni jäsenillan tarinoita 7.4.2017. Hämeenlinnan seudun kalevalaiset naiset. https://core.ac.uk/download/pdf/18616351.pdf
- ↑ Poutasalo, Tuula (toim.)(1989) Suomalainen hopeataide. Helsinki: Kirjayhtymä,53.
- ↑ a b Priha, Päikki (1999) Rakkaat ystävät : Suomen käsityön ystävät 120 vuotta. Helsinki: Ajatus 82.
- ↑ a b Siukonen, Pekka (2018) Tähkäkääty sai uuden elemän. Kalevalaisten naisten liitto. https://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/2018/03/02/tahkakaaty-sai-uuden-elaman/
- ↑ a b Kalevala jewellery. Vanhojen korujen kuvasto. http://kalevalakoru.nemein.net/korut/?designer=heli_vuori&anchor=filter_menu
- ↑ Siukonen, Pekka (2018) Tähkäkääty sai uuden elemän. Kalevalaisten naisten liitto, 10. https://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/2018/03/02/tahkakaaty-sai-uuden-elaman/
- ↑ Minun Kalevala-koruni jäsenillan tarinoita 7.4.2017, s.10. http://www.hmlkalevalaiset.com/Minun%20Kalevalakoruni%20A5.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mäkelä, Anneli (1984) Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto
- ↑ Kalevalakoru - Korut: index kalevalakoru.nemein.net. 3.2.2012. Viitattu 9.5.2021.