Heli Vuori-Soini

suomalainen koru- ja teksiilitaitelija sekä pukusuunnittelun koulutuksen kehittäjä

Heli Marjatta Vuori-Soini (14. lokakuuta 192028. joulukuuta 2005 Helsinki)[1] oli suomalainen koru- ja teksiilitaiteilija sekä pukusuunnittelun koulutuksen kehittäjä. Hän suunnitteli koruja Kalevala Korulle. Tekstiilitaidetta on kerätty laajalti Suomen Käsityön Ystävien kokoelmiin. Oman taiteellisen uransa ohella Vuori-Soini teki elämäntyönsä Taideteollisuuskeskuskoulun (nykyinen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) pukusuunnittelun yliopettajana[2] [3].

Heli Vuori-Soini
Henkilötiedot
Muut nimet Heli Marjatta Vuori-Soini (o.s. Vuori), Heli Wuori-Soini
Syntynyt14. lokakuuta 1920
Kuollut28. joulukuuta 2005 (85 vuotta)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti koru- ja tekstiilitaiteilija, pukutaiteen yliopettaja
Siviilisääty naimisissa

Heli Vuori-Soini toimi mm. Suomen Käsityön Ystävien omistaman Kotilieden Aitta -nimisen taideteollisuuden erikoisliikkeen toimitusjohtajana vuosina 1944–1950.[4]

Vuori-Soini aloitti muotipiirustuksen opetuksen 1946 osana mallipiirustuksen osaston piirustusta. Muotisuunnittelu vakiintui omaksi osastokseen vuonna 1949 Taideteteollisuuskeskuskouluun. Tuolloin Vuori-Soini toimi muotiosaston johtajana.[5]

Vuori-Soini voitti Kalevala Korun järjestämän korupiirustuskilpailun vuonna 1947 teoksellaan Tähkäkääty.[6] Muihin kilpailussa palkittuihin kuuluivat Kaj Franck, Kirsti Ilvessalo, Vappu Niittylä, Nanny Still ja Bror Hulén. Lisäksi lunastettiin Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin suunnittelemat työt[7] . Vuori-Soinin Tähkäkääty otettiin Kalevala Korun mallistoon. Samana vuonna hän sai tekstiilitaiteen puolella tunnustusta voittamalla palkinnon Kööpenhaminassa järjestetyssä suuressa pohjoismaisessa taideteollisuusnäyttelyssä. Lisäksi hän osallistui ja sai palkintoja useissa koti- ja pohjoismaisissa taideteollisuuskilpailuissa. Hänen töistään voisi mainita mm. Lapin kansa -ryijyn vuodelta 1947 [8] Kaikkiaan Vuori-Soini suunnitteli noin 40 Kalevala korua [9].

Teoksia

muokkaa

Koruja [10]

Kaikkiaan Vuori-Soini suunnitteli noin 40 Kalevala korua[9], muun muassa:

  • Tähkäkääty (1947). Kalevala koru [11].
  • Mummokääty [12].
  • kotimaisista jalokivistä valmistettujen korumallien kokoelma [10][13], jossa muun muassa Kuukivineula[14].

Teksiilitaidetta

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Heli Marjatta Vuori-Soini, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki BillionGraves. Viitattu 10.5.2024.
  2. Priha, Päikki (1999) Rakkaat ystävät : Suomen käsityön ystävät 120 vuotta. Helsinki: Ajatus, s.31-33.
  3. Taideteollinen oppilaitos (1973) Vuosikertomus 1972-1973. Helsinki: Erikoispaino Oy
  4. Siukkonen, Pekka: Tähkäkääty sai uuden elämän Kalevalaisten Naisten Liitto. 2.3.2018. Viitattu 9.5.2021.
  5. Sahi, Kirsi: Muotipiirtäjä muodin kuvaajana : tarkastelussa Kyllikki Raustilan muotipiirrokset Muotikuva-lehdessä 1944–1951 (Käsityöopetuksen pro gradu tutkielma.) 2013. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.5.2021.
  6. Minun Kalevala-koruni jäsenillan tarinoita 7.4.2017. Hämeenlinnan seudun kalevalaiset naiset. https://core.ac.uk/download/pdf/18616351.pdf
  7. Poutasalo, Tuula (toim.)(1989) Suomalainen hopeataide. Helsinki: Kirjayhtymä,53.
  8. a b Priha, Päikki (1999) Rakkaat ystävät : Suomen käsityön ystävät 120 vuotta. Helsinki: Ajatus 82.
  9. a b Siukonen, Pekka (2018) Tähkäkääty sai uuden elemän. Kalevalaisten naisten liitto. https://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/2018/03/02/tahkakaaty-sai-uuden-elaman/
  10. a b Kalevala jewellery. Vanhojen korujen kuvasto. http://kalevalakoru.nemein.net/korut/?designer=heli_vuori&anchor=filter_menu
  11. Siukonen, Pekka (2018) Tähkäkääty sai uuden elemän. Kalevalaisten naisten liitto, 10. https://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/2018/03/02/tahkakaaty-sai-uuden-elaman/
  12. Minun Kalevala-koruni jäsenillan tarinoita 7.4.2017, s.10. http://www.hmlkalevalaiset.com/Minun%20Kalevalakoruni%20A5.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Mäkelä, Anneli (1984) Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto
  14. Kalevalakoru - Korut: index kalevalakoru.nemein.net. 3.2.2012. Viitattu 9.5.2021.