Heinrich von Kleist
Bernd Heinrich Wilhelm von Kleist (18. lokakuuta 1777 Frankfurt an der Oder – 21. marraskuuta 1811 Berliini[1]) oli saksalainen näytelmä- ja romaanikirjailija sekä runoilija. Hänen tuotantonsa kuului romantiikan suuntaukseen.
Heinrich von Kleist | |
---|---|
Peter Friedel, Heinrich von Kleistin muotokuva, 1801. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Bernd Heinrich Wilhelm von Kleist |
Syntynyt | 18. lokakuuta 1777 Frankfurt an der Oder |
Kuollut | 21. marraskuuta 1811 (34 vuotta) Berliini |
Kansalaisuus | saksalainen |
Kirjailija | |
Kirjallinen suuntaus | romantiikka |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä
muokkaaKleist oli preussilainen aatelismies, upseeri mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”.
Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavassa mielentilassa. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa.
Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen Henriette Vogeliin. Kleist ampui ensin naisen ja sitten itsensä 21. marraskuuta 1811.
Tuotanto ja vastaanotto
muokkaaKirjailijana Kleist liittyi romantiikan kirjallisuuteen, mutta hän pysytteli syrjässä ajan kirjallisista piireistä. Hän yritti myös saada näytelmiään esitettyä Weimarin klassismin hallinnoimassa Weimarin hoviteatterissa, mutta Johann Wolfgang von Goethe piti hänen töitään moraalisesti arveluttavina. Aikanaan hän ei ollut siten kuuluisa kirjailija, mutta ekspressionistit löysivät Kleistin teokset sata vuotta myöhemmin. Myös ranskalaiset jälkistrukturalistit Gilles Deleuze ja Félix Guattari ovat analysoineet Kleistin näytelmiä teoksissaan.
Kleistin teoksia ovat muun muassa Rikottu ruukku (Der zerbrochene Krug). Rikottu ruukku -komedia osallistui kilpailuun, jossa kilpailijoiden piti kirjoittaa näytelmä Philibert Louis Debucourtin maalaukseen La cruche cassée pohjautuvasta kuparipiirroksesta. Rikottua ruukkua esitetään yhä usein Saksassa. Tunnettu ja edelleen esitetty on myös Homburgin prinssi Friedrich (Prinz Friedrich von Homburg, 1809–1810).
Suomennettuja teoksia
muokkaa- Homburgin prinssi Friedrich. ((Prinz Friedrich von Homburg oder die Schlacht bei Fehrbellin, 1809–1810). Suomentanut ja johdannolla varustanut Lauri Viljanen) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1934.
- Rikottu ruukku. Huvinäytelmä. ((Der Zerbrochne Krug, 1811.) Suomentanut J. Siljo) Hämeenlinna: Karisto, 1916.
- Mikael Kohlhaas ja muita kertomuksia. ((Michael Kohlhaas, 1811.) Suomentanut Elvi Sinervo. Elävä maailmankirjallisuus 14) Helsinki: Tammi, 1962.
- Locarnon kerjäläiseukko: ja muita kertomuksia. (Suomennos ja esipuhe: Marja Wich) Turku: Faros, 2011. ISBN 978-952-5710-18-2
- ”Nukketeatterista”. (Über das Marionettentheater, 1810.) Suomentanut Maria Wich. Niin & Näin (68) 1/2011, s. 45–48.
Lähteet
muokkaa- ↑ Heinrich von Kleist Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.7.2019. (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Blamberger, Günter: Heinrich von Kleist. Biographie. Frankfurt am Main: S. Fischer Verlag, 2011. ISBN 978-3-10-007111-8 (saksaksi)
- Man, Paul de: Esteettisen formalisointi: Kleistin ”Marionettiteatterista”. Suomentanut Vesa Pynttäri. Nuori Voima 5–6/2003.
- Das Erhabene bei Kleist. In: Dirk de Pol: Epochensplitterbruch. Pandavia, Berlin 2021, S. 24-52. ISBN 978-3-7531-5486-2
- Schulz, Gerhard: Kleist. Eine Biographie. München: C. H. Beck, 2011. ISBN 978-3-406-61596-2 (saksaksi)