Heinrich Cornelius Agrippa

Heinrich Cornelius Agrippa von Nettesheim (14. syyskuuta 1486 Köln18. helmikuuta 1535 Grenoble) oli saksalainen alkemisti, astrologi ja okkultisti.[1]

Heinrich Cornelius Agrippa

Agrippa luennoi 1500-luvun alussa Dôlen yliopistossa Ranskassa Johann Reuchlinin teosten pohjalta, minkä takia hänet julistettiin harhaoppiseksi. Hän vietti vaeltelevaa elämää Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, työskenteli teologina, lääkärinä, lainoppineena ja palkkasoturina, ja työsti kirjoituksiaan jopa vuosikymmenten ajan. Agrippa mainitaan Mary Shelleyn Frankenstein-kirjassa ja novellissa The Mortal Immortal.[2]

Agrippan tunnetuin teos De occulta philosophia sive de magia käsittelee magiaa. Sen mukaan magian voimana ei ole paholainen tai noituus, vaan ihmisen omat, toistaiseksi tuntemattomat kyvyt. Hän aloitti tämän tutkielman jo Dolessa, mutta julkaisi sen vasta vuosina 1531–1533. Myöhemmin kirjoitettu teos De incertitudine et vanitate scientiarum ilmestyi jo vuonna 1527. Se oli skeptinen satiiri tieteen tilasta ja vaikutti syvästi myöhempiin ajattelijoihin kuten Michel de Montaigne, René Descartes ja Johann Wolfgang von Goethe. Alkuteoksesta on säilynyt vain katkelmia.lähde?

Agrippa oli renessanssin aikuisen haaveellisen ja taikauskoisen tieteensuunnan omituisimpia edustajia. Agrippa kuljeskeli seikkailijan tavoin Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Englannissa, toimi ajoittain teologian opettajana, lääkärinä ja oikeusoppineena, otti myöskin toisinaan soturina osaa ajan taisteluihin, mutta harjoitti etupäässä "salatieteitä", astrologiaa, alkemiaa ja magiaa. Kuuluisana niiden edustajana hän toisinaan nousi suureen arvoon ja kunniaan ruhtinaidenkin hoveissa, toisinaan taas häntä vainottiin, muun muassa sen johdosta, että hän Metzissä vuonna 1519 oli miehuullisesti puolustanut erästä noituudesta syytettyä vaimoa. Teoksessaan De occulta philosophia (1510, uudistettu laitos 1533) Agrippa esittää taikauskoisia ajatuksiaan filosofisen opin muodossa. Korkein viisaus on hänen mukaansa magia, joka opettaa hallitsemaan korkeamman eli henkisen maailman voimia ja niiden avulla alempaa, aineellista maailmaa. Henkivallat ohjaavat tähtien kulkua, ja ne vaikuttavat vuorostaan maallisiin tapahtumiin; kaikki luonnon osat vaikuttavat toisiinsa sisäisellä myötätunnolla. Osaksi vastakkaisia mielipiteitä on Agrippa esittänyt toisessa teoksessaan De incertitudine et vanitate scientiarum(1527) jossa hän jyrkkänä epäilijänä hylkien arvostelee kaikkea tiedettä, runoutta ja taidetta, myöskin "salatieteitä", ja julistaa yksinkertaisen uskon Jumalaan ja hänen sanaansa ainoaksi ohjaajaksi viisauteen.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Heinrich Cornelius Agrippa von Nettesheim Encyclopedia Britannica. 30.3.2008. Viitattu 26.23.2014. (englanniksi)
  2. Cornelius Agrippa Penn State University. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  3. Agrippa, Heinrich Cornelius, Tietosanakirja osa 1, palsta 116, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinrich Cornelius Agrippa.