Avaa päävalikko

Heinolanharju puistoalueena ja näköalapaikkana alkoi kehittyä, kun Kymenkartanon läänin maaherranvirasto siirrettiin 1776 Heinolaan. Heinolan pitäjään muodostui Heinolan maalaiskunnan keskelle Heinolan kaupunki 1839. Kauppias Ulrik Lindholm osti Heinolanharjulta kiinteistöjä rinnetontteina ja purki talot rakennukset pois. Hän lahjoitti maan Heinolan kaupungille sillä ehdolla, että rinne rauhoitetaan yleiseksi puistoksi. [1]

Kylpylaitos Osakeyhtiö rakennutti Heinolanharjulle paviljongin 1899-1900. Se oli H. Andersinin - B. Jungin - K. O. Bomanssonin toteuttama. Myöshemmin paviljonki toimi retkeilymajana ja 1978 alkaen kesäravintolana. Heinolanharjulle pystytettiin 1951 Heinolan vesitorni tiilestä muurattuna. Sen huipulla on ollut näköalakahvila.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 271, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9