Hedda
naisen etunimi
Hedda on naisen etunimi. Se on pohjoismainen lyhentymä Hedvig-nimestä.[1] Suomessa Heddaa on käytetty myös Heidin kutsumanimenä.[3]
| Hedda | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | 15. lokakuuta |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | Heddi, Heddy, Heta, Hetta, Hetti [1][2] |
| Nimen alkuperä | Hedvig |
Ruotsissa Hedda-nimi on ollut käytössä jo vuonna 1730. Uudella vuosituhannella siitä on tullut siellä varsinainen muotinimi: 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Ruotsissa on syntynyt noin 2 700 Heddaa.[4]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on lokakuuhun 2021 mennessä tilastoitu noin 210 Hedda-nimistä henkilöä.[5]
Nimipäivä muokkaa
Vuodesta 1929 lähtien Heddalla on ollut nimipäivä suomenruotsalaisessa almanakassa 15. lokakuuta.[4] Se on Heddan nimipäivä myös Norjassa.[6]
Tunnettuja Heddoja muokkaa
- Hedda Berntsen (s. 1976), norjalainen freestylehiihtäjä ja olympiamitalisti
- Hedda Bångman (s. 1995), ruotsalainen maastohiihtäjä
- Hedda Hopper (1885–1966), yhdysvaltalainen näyttelijä ja kolumnisti
- Hedda Lindahl (1919–2007), ruotsalainen poliitikko
- Hedda Liukkala (s. 1990), suomalainen nykysirkus- ja performanssitaiteilija
- Hedda Retu, aik. Heidi Valasti (s. 1965), suomalainen kliininen seksologi, psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti
- Hedda Ødegaard (s. 1995), norjalainen tennispelaaja
Kuvitteellisia Heddoja muokkaa
- Hedda, henkilöhahmo Johan Ludvig Runebergin runoelmassa Hirvenhiihtäjät (1832)
- Hedda, henkilöhahmo televisiosarjassa Salatut elämät
- Hedda Tesman (o.s. Gabler), nimihenkilö Henrik Ibsenin näytelmässä Hedda Gabler (1890), jonka mukaan on nimetty Hedda-palkinto
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 91. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
- ↑ Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 163. Tredje upplagan. Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8. (ruotsiksi)
- ↑ Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta: Stadilaisen nimipäiväkirja. Uuno, uuno – mut mikä sun nimes on, s. 250, 438. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27474-7.
- ↑ a b Mattfolk, Leila: Hedda och Frans isof.se. 7.2.2020. Institutet för språk och folkminnen. Arkistoitu 1.12.2020. Viitattu 18.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Hedda”) 4.10.2021. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ Alhaug, Gulbrand: Hedda Store norske leksikon. Päivitetty 8.7.2020. Viitattu 18.12.2020. (norjaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Etunimien taivutus: Hedda (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)