Haugelaisuus on 1800-luvulla Norjassa syntynyt luterilainen herätysliike. Hans Nielsen Haugen johtama liike kasvoi erittäin laajaksi ja sosiaalisesti merkittäväksi. Haugiaanien alueellinen ja sosiaalinen kannatuspohja noudatteli jo Lofthuus-kapinasta tunnettuja uria ja sanomassa korostui kritiikki tapainturmelusta ja ylempien yhteiskuntaluokkien moraalittomuutta kohtaan. Haugen kannattajissa oli runsaasti talonpoikaistoa ja liikkeen kannattajilla oli vahva edustus suurkäräjillä. Hauge itse oli kauppias ja sai kannattajia myös Bergenin, Stavangerin ja Kristiansandin porvaristossa. Haugelaisella herätyksellä oli suuri merkitys Norjan talonpoikaisliikkeen ja keskiluokan identiteetille. Liike korosti ahkeruutta, raittiutta, hyväntekeväisyyttä ja elävää kristillisyyttä.[1]

Haugelaisuuden vaikutukset näkyvät yhä edelleen monissa Norjan kirkollisissa liikkeissä.[2]

Lähteet muokkaa

  • Hentilä, Seppo, Krötzl, Christian ja Pulma, Panu: Pohjoismaiden historia. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 951-37-3614-8.

Viitteet muokkaa

  1. Hentilä, Krötzl & Pulma 2002, s. 213–214
  2. Granlund, Otto: Pyhäkön Lamppu: Norjan evankelisluterilainen hiippakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 9.9.2022.