Hasekura Tsunenaga

Hasekura Rokuemon Tsunenaga (jap. 支倉六右衛門常長) (1571–1622) oli japanilainen samurai ja Sendain daimion Date Masamunen vasalli. Hän johti maansa lähetystön matkaa Meksikoon ja myöhemmin Eurooppaan vuosina 1613–1620, jonka jälkeen palasi Japaniin. Hasekura oli ensimmäinen Japanin edustaja Amerikan maaperällä.

Hasekura Roomassa

Euroopassa hänen lähetystönsä kävi Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa, ja tapasi paavi Paavali V:n ja Espanjan kuningas Filip III:n. Hasekura kääntyi kristinuskoon ja kastettiin Espanjassa.

Espanjan lähestyminen

Espanjalaiset aloittivat purjehtimisen Tyynenmeren yli Meksikon ja Kiinan välillä, käyttäen Filippiinejä Aasian pään kantasatamanaan. Kosketuksia japanilaisiin alkoi tulla, kun espanjalaiset laivat haaksirikkoutuivat myrskyissä Japanin saarille. Espanjalaiset toivoivat voivansa tehdä Japanissa kristillistä lähetystyötä. Espanjalaisten pyrkimykset saada vaikutusvaltaa Japanissa kohtasivat jesuiittojen, portugalilaisten ja hollantilaisten vastustusta, sillä nämä eivät halunneet antaa Espanjalle osuutta Japanin kaupasta.

Vuonna 1609 espanjalainen kaljuuna San Francisco jäi myrskyn kouriin matkallaan Manilasta Acapulcoon ja päätyi Japanin rannikolle Chibassa lähellä Tokiota. Miehistö pelastettiin, ja laivan kapteeni Rodrigo de Vivero tapasi Japanin johtajan Tokugawa Ieyasun. Neuvotteluista seurasi sopimus, jonka mukaan Espanja sai perustaa tehtaan Itä-Japaniin, kaivosasiantuntijoita tulisi Nueva Españasta, espanjalaiset laivat saisivat hädän tullen käydä Japanin satamissa ja Japani lähettäisi lähettilään käymään Espanjan hovissa.

Diplomaattisuhteiden solmiminen

Fransiskaanimunkki Luis Sotelo, joka teki käännytystyötä sai shōgunin lähettämään itsensä lähettilääksi Uuteen Espanjaan (Meksikoon). Sotelon ensimmäisen matkan jälkeen Meksikosta tuli Sebastian Vizcaino lähettilääksi Japaniin.

Nykyaikainen jäljennös Hasekuran käyttämästä kaljuunasta Japanissa

Shōgun päätti rakennuttaa kaljuunan viemään Vizcainon, Sotelon ja japanilaisen lähetystön Meksikoon. Työ annettiin Idate Masamunelle, jonka nimesi vasallinsa Hasekura Tsunenagan hankkeen johtoon. Kaljuuna valmistui 45 päivässä, kun sitä teki 800 laivanrakentajaa, 700 seppää ja 3 000 kirvesmiestä.

Japanin lähetystön tavoitteena oli keskustella Espanjan kruunun kanssa kauppaehdoista Madridissa ja tavata paavi Roomassa. Sotelo painottaa omissa muistiinpanoissaan matkan uskonnollista ulottuvuutta.

Tyynenmeren ylitys

Valmistuttuaan laiva lähti 28. lokakuuta 1613 kohti Meksikon Acapulcoa. Laivalla oli 180 henkeä, joihin kuului 10 shōgunin samuraita, 12 Sendain samuraita, 120 japanilaista kauppiasta, merimiehiä ja palvelijoita sekä noin 40 espanjalaista ja portugalilaista.

Laiva saapui Acapulcoon 14. tammikuuta 1614 kolmen merellä vietetyn kuukauden jälkeen, ja lähetystö otettiin vastaan suurin juhlallisuuksin. Lähetystön varsinainen matkakohde oli Eurooppa. Se vietti kuitenkin jonkun aikaa Meksikossa, ja jatkoi sitten Veracruziin noustakseen Don Antonio Oquendon laivaston matkaan. Laivasto lähti kohti Eurooppaa 10. kesäkuuta. Hasekuran oli jätettävä pääosa seurueestaan Meksikoon odottamaan lähetystön paluuta Euroopasta.

Espanja

Laivasto saapui Espanjaan 5. lokakuuta 1614, ja tapasi kuningas Filip III:n 30. tammikuuta 1615. Hasekura jätti kuninkaalle Date Masamunen lähettämän kirjeen sekä ehdotuksen kauppaliitosta. Kuningas vastasi tekevänsä voitavansa näiden pyyntöjen täyttämiseksi. Kuninkaan rippi-isä kastoi Hasekuran ja antoi tälle uuden nimen Felipe Francisco Hasekura.

Ranska

Matkattuaan Espanjan halki lähetystö nousi Välimerellä kolmen espanjalaisen fregatin kyytiin ja suuntasi kohti Italiaa. Huonon sään johdosta he joutuivat viipymään muutamia päiviä Ranskassa Saint-Tropez'n satamassa, jossa heidät vastaanotti paikallinen ylimystö. Tapaus herätti laajaa huomiota kansan keskuudessa.

Italia

Lähetystö jatkoi matkaansa Italiaan, jossa he tapasivat paavi Paavali V:n Roomassa marraskuussa 1615. Hasekura toimitti paaville kullatun kirjeen, jossa pyydetään kauppaliittoa Japanin ja Meksikon välille ja kristittyjen lähetyssaarnaajien lähettämistä Japaniin. Paavi lupasi lähetyssaarnaajat, mutta jätti kauppaliittokysymyksen Espanjan kuninkaan ratkaistavaksi. Hasekura sai Rooman kunniakansalaisuuden; tähän liittyvät asiakirjat ovat edelleen esillä Sendaissa.

Hasekura saapuu paavin luo

Toinen vierailu Espanjaan

Hasekura palasi Espanjaan ja tapasi kuninkaan uudelleen. Kuningas hylkäsi kauppasopimuksen sillä verukkeella, että lähetystö ei ollut Japanin todellisen johtajan Tokugawa Ieyasun edustaja. Lähetystö lähti Sevillasta kohti Meksikoa kesäkuussa 1617 vietettyään kaksi vuotta Euroopassa.

Paluu Japaniin

Japanilainen kaljuuna oli tullut noutamaan lähetystöä Meksikosta, ja huhtikuussa 1618 Hasekura ja Luis Sotelo pääsivät Filippiineille. Espanjalaiset pitivät laivan siellä puolustautuakseen hollantilaisia vastaan. Hasekura jatkoi matkaansa Japaniin, johon hän saapui elokuussa 1620.

Hasekura palasi Japaniin, joka oli varsin erilainen kuin maa, josta hän lähti. Kristinusko oli sillä välin kielletty ja eristäytyminen ulkomaailmasta alkamassa. Niinpä lähetyssaarnaajien tai kauppasuhteiden hankkimisella ei ollut enää merkitystä.

Hasekura Tsunenaga kuoli vuonna 1622, mutta hänen hautapaikkansa on epäselvä. Hänen haudakseen on väitetty kolmea eri hautaa, joista yksi on buddhalaisessa temppelissä Miyagin prefektuurissa.