Avaa päävalikko
Cirrostratus stratiformis
Cirrostratus undulatus

Harsopilvi (Cirrostratus, Cs) on laaja, tasapaksu ja ohut yläpilvi, jota esiintyy yli viiden kilometrin korkeudessa.

SyntyMuokkaa

Harsopilviä on yli viiden kilometrin korkeudessa.[1] Harsopilvi syntyy usein laajojen ilmamassojen kohotessa hitaasti, untuva- ja palleropilven osien yhteyteen tai palleropilvestä putoilevista jääkiteistä. Pilvi voi syntyä myös verhopilvien ohetessa ja kuuropilvien alasimen levitessä.[2]

PiirteitäMuokkaa

Harsopilvi on laaja ja tasapaksu. Joskus siinä esiintyy pitkiä juovia (Cirrostatus fibratus).[1] Aurinko näkyy aina sen läpi, ja joskus se on niin ohut, että sitä ei päivällä huomaa. Harsopilvi aiheuttaa usein haloilmiöitä Auringon ja Kuun ympärille.[2]

Jos harsopilvessä näkyy varjoja, on se laskeutunut ja paksuuntunut ja enteilee varsinkin tasaisena usein lämpimän rintaman saapumista. Korkeammalle noustessaan se ei ennakoi nopeaa sään muutosta.[2]

JaotteluMuokkaa

  • Lajit:[3]
    • Cirrostatus fibratus, kuituinen
    • Cirrostratus nebulosus, utumainen, sumumainen kerros
  • Muunnokset:
    • Cirrostratus stratiformis, kerrosmainen
    • Cirrostratus undulatus, aaltomainen
    • Cirrostratus duplicatus, kaksinkertainen
    • Cirrostratus lacunosus, kennomainen

LähteetMuokkaa

  • William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9.
  • Vartiainen, Juha: Suuri pilvikirja. Helsinki: Readme.fi, 2013. ISBN 978-952-220-669-5.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Burroughs et al. 1998, s. 215.
  2. a b c Vartiainen 2013, s. 88–90.
  3. Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 474–476. Helsinki: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cirrostratus-pilvi.