Harriet Beecher Stowe
Harriet Elizabeth Beecher Stowe (14. kesäkuuta 1811 – 1. heinäkuuta 1896), alkuperäiseltä nimeltään Harriet Elizabeth Beecher, oli yhdysvaltalainen kirjailija ja orjuuden vastustaja. Hänen kuuluisin teoksensa on orjien elämää kuvaava romaani Setä Tuomon tupa (engl. Uncle Tom’s Cabin).[1]
Harriet Beecher syntyi Connecticutissa. Hänen isänsä oli Lyman Beecher, bostonilainen orjuutta vastustava saarnaaja, ja hänen veljensä oli kuuluisa pappi Henry Ward Beecher. Vuonna 1832 Beecherin perhe muutti Ohioon, orjuuden vastustajien vahvalle tukialueelle, jossa perheen isästä tuli pappisseminaarin rehtori. Ohiossa Harriet Beecher sai ensi käden tietoa orjuudesta ja orjuutta vastustavasta liikkeestä, joka auttoi orjia pakenemaan Kanadaan.
Vuonna 1836 Harriet Beecher meni naimisiin Calvin Stowen kanssa, joka oli pappi ja jäänyt leskeksi. Myöhemmin he muuttivat Mainessa sijaitsevaan Brunswickin kylään, jonka Bowdoin Collegesta Calvin Stowe sai akateemisen viran. Harrietilla ja Calvinilla oli seitsemän lasta, mutta osa lapsista kuoli jo nuorina.
Vuonna 1850 säädetty paenneiden orjien auttamisen kriminalisoiva laki (The Fugitive Slave Law) provosoi Beecher-Stowen kirjoittamaan Setä Tuomon tupa -teoksen (1851), ensimmäisen tunnetun yhdysvaltalaisen romaanin, jossa oli mustaihoinen päähenkilö. Teos ilmestyi ensin orjuuden vastustajien National Era -sanomalehdessä jatkokertomuksena. Se herätti valtavasti huomiota ja raivostutti orjuuden kannattajia. Teoksen orjuuden kuvausta pidettiin häpeämättömän valheellisena, ja erityisesti papit syyttivät kirjailijaa jumalattomuudesta. Siitä huolimatta se oli osaltaan muokkaamassa asenteita orjuutta kohtaan vähemmän suopeiksi.
Beecher-Stowen toinen romaani Dred: A Tale of the Great Dismal Swamp oli myös orjuutta vastustava teos. Hän kirjoitti muitakin teoksia, mutta ne ovat jääneet paljolti Setä Tuomon tupa -romaanin varjoon. Beecher-Stowen pääteos on ilmestynyt useina suomennoksina, ensimmäisenä nuorisosovituksina. Suomessa hänen teoksiaan julkaistiin myös lehdissä jatkokertomuksina.
Suomalainen naisliikkeen aktiivi Alexandra Gripenberg matkusti vuonna 1888 Yhdysvaltoihin. Matkallaan hän tapasi jo iäkkään Beecher Stowen ja Mark Twainin Hartfordissa. Gripenbergin matkakertomus oli suosittu teos sekä suomeksi että ruotsiksi julkaistuna. Hän otti kertomuksessa vahvasti kantaa Yhdysvaltojen intiaanien ja mustan väestön sorrettuun asemaan. Kertomus toi osaltaan rotukysymyksen ja Setä Tuomon tuvan tutuksi suomalaisile.[2]
Suomennetut teokset muokkaa
- Hän tulee huomenna, K. A. Hellman 1927
- Lukinverkkoja (The Chimney-corner, 1865) Edlund, 1880
- Pikku haltijoita (Queer Little People, 1867) Werner Söderström, 1900
- Pikku kettuja (Little Foxes, 1866), Werner Söderström, 1899; myös nimellä Repo ressuja
- Setä Tuomon tupa (Uncle Tom's Cabin, 1851–1852), nuorisolle sovitettuna G. W. Wilén 1856 ja Werner Söderström 1893, pitkä versio 1899–1900; myös nimellä Tuomo sedän tupa
- Urpunen (Little Pussy Willow, 1881), Telén, 1880
- Vaimoni ja minä (My Wife and I, 1871), H. F. Helminen 1874
Lähteet muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Alexandra Gripenberg: Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa. Helsinki: Otava, 1892.
- Martha L. Henning & Susan Goodwin: A Bibliography for Harriet Beecher Stowe.
Viitteet muokkaa
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 1. Otava 1982, s. 8278.
- ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 2, Tunne ja tieto, s. 118–120. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1843-6.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harriet Beecher Stowe Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Harriet Beecher Stowe on Wikiaineistossa- Vapaasti ladattavia Harriet Beecher Stowen e-kirjoja Project Gutenbergissa ja Projekti Lönnrotissa
