Hapsivita (Stuckenia pectinata, syn. Potamogeton pectinatus) on kaitavitoihin (Stuckenia) ja aiemmin lapavitoihin eli vitoihin (Potamogeton) kuuluva monivuotinen vesikasvi. Se on uposkasvi, jonka varsi kasvaa 50–150 senttimetriä pitkäksi.[1][2]

Hapsivita
Tieteellinen luokittelu
Kladi: Putkilokasvit
Kladi: Siemenkasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Yksisirkkaiset
Lahko: Alismatales
Heimo: Vitakasvit Potamogetonaceae
Suku: Kaitavidat Stuckenia
Laji: pectinata
Kaksiosainen nimi

Stuckenia pectinata
(L.) Börner

Synonyymit
  • Potamogeton pectinatus L.
Katso myös

  Hapsivita Commonsissa

Lajia esiintyy koko Euroopassa paitsi Islannissa.[3] Suomessa hapsivita esiintyy yleisenä koko rannikon pituudella. Se kasvaa hyvin harvinaisena myös sisämaan vesistöissä, muun muassa Köyliössä ja Joroisissa. Hapsivita kasvaa melko matalasta melko syvään veteen, hiekka-, lieju- ja kivikkopohjalla. Sen sisävesikasvustot Suomessa ovat emäksisissä tai neutraaleissa järvissä.[2][4][5]

Lähteet muokkaa

  1. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Hapsivita (Stuckenia pectinata) Viitattu 6.4.2021.
  2. a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. Euro+Med Plantbase – the information resource for Euro-Mediterranean plant diversity: Stuckenia pectinata (englanniksi) Viitattu 14.1.2022.
  4. Kasviatlas 2020: Hapsividan (Stuckenia pectinata) levinneisyys Suomessa. Viitattu 14.1.2022.
  5. Suomen Lajitietokeskus: Hapsivita – Stuckenia pectinata Viitattu 6.4.2021.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.