Hans Biebow
Hans Biebow (1902 – 24. elokuuta 1947) oli Łódźin gheton saksalaishallinnon johtaja Puolassa. Ennen kuin hänestä tuli gheton valvoja, hän työskenteli kahvin maahantuojana Bremenissä.
Hänen hallintonsa aikana 164 000 juutalaista Puolan toiseksi suurimmasta kaupungista suljettiin pienelle alueelle kaupunkiin. Kommunikaatio gheton asukkaiden ja ulkopuolisen maailman kanssa oli katkaistu, ruokavarat vähissä ja tämä merkitsi, että monet gheton asukkaista nääntyivät hitaasti hengiltä. Olemassaolonsa aikana gheton väkimäärä paisui 204 000:een, kun lisää juutalaisia Keski-Euroopasta lähetettiin sinne. Gheton hallinto oli olemassa huhtikuusta 1940 kesään 1944, mutta kuljetukset ghetosta kuolemanleireille alkoivat loppuvuodesta 1941.
Biebow ulotti valtansa juutalaishallintoon, jota johti Chaim Rumkowski. Rumkowski uskoi, että juutalaiset voisivat selvitä, mikäli tuottaisivat halpoja ja tarpeellisia tarvikkeita natseille. Biebow hyötyi suunnattomasti juutalaisten myymistä tavaroista ja heiltä takavarikoidusta omaisuudesta. Väitetään myös, että hän toimitti vähemmän ruokaa ghettoon kuin hänelle oli maksettu, ja että hän laittoi erotuksen omaan taskuunsa.
Gheton tehtaat toimittivat tarvikkeita, kuten saappaita Saksan armeijalle, ja olivat voittoa tuottavia juutalaisten ansioista, koska heille maksettiin ainoastaan leivällä, sopalla ja muilla elintarvikkeilla. Natsien arvellaan hyötyneen tehtaista jopa 14 000 000 dollaria ja tehtaat pysyivätkin käynnissä melko pitkään. Gheton yli 200 000 asukkaasta selvisi lopulta hengissä noin 10 000.
Biebow kannatti juutalaisten käyttämistä halpana työvoimana tappamisen sijaan, mutta hän oli valmis omaksumaan tuhoamispolitiikan. Eloonjääneet kertoivat hänen rohkaisseen gheton viimeisiä juutalaisia kesällä 1944 nousemaan Auschwitzin juniin puheella, joka alkoi "Minun juutalaiseni...” ja lupasi heille työtä lännessä.
Sodan jälkeen Biebow tuomittiin kuolemaan Puolassa Łódź-oikeudenkäynnissä ja teloitettiin 24. huhtikuuta 1947.
Aiheesta muualla muokkaa
- http://motlc.learningcenter.wiesenthal.org/pages/t008/t00842.html (Arkistoitu – Internet Archive)