Hannes Siivonen
Juho "Hannes" Nikolai Siivonen (17. syyskuuta 1898, Laitila – 23. heinäkuuta 1972) oli suomalainen taidemaalari, joka maalasi pääasiassa maisemia ja muotokuvia. Hän oli Pro Arte-taitelijaryhmän jäsen.[1]
| Hannes Siivonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. syyskuuta 1898 Laitila |
| Kuollut | 23. heinäkuuta 1972 (73 vuotta) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | Taidemaalari |
Elämä ja ura muokkaa
Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Stefan Siivonen ja Sanni Katri o.s. Sundell. Perhe muutti Turkuun, kun Hannes oli 11-vuotias. Lapsuutensa hän vietti silloisella Nummenpakalla, Nummenmäen esikaupunkialueella. Vanhempien avioliiton kariuduttua Hanneksesta tuli perheen pääasiallinen elättäjä.[2]
Siivonen kävi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1916–1919. Hänen opettajinaan toimivat muun muassa Santeri Salokivi, Ragnar Ungern ja Teodor Schalin. Hänen debyyttinsä oli Turussa 1920. Vuonna 1932 hän teki Kordelinin säätiön ja Turun Taideyhdistyksen tuella stipendimatkan Ranskaan Pariisiin ja Italiaan Firenzeen tutustuen näyttelyihin ja museoihin.[1] Turku-aiheita Siivosella oli hyvin paljon, mutta Turun tuomiokirkkoa hän ei koskaan maalannut tilauspyynnöistä huolimatta. Siivonen oli myös pidetty muotokuvaaja. Lisätienestiä hän hankki maalaamisen ohella toimimalla myös Turun yliopiston kirjaston vahtimestarina peräti 17 vuotta 1929–46. Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun johtajana hän toimi 1946–1950.
Hän sanoutui irti Piirustuskoulun johtajuudesta Turun Taideyhdistyksen hallituksen kanssa syntyneiden kiistojen takia. Virallisesti asia koski vain sijaisen valintaa. Siivonen olisi halunnut virkavapaalle lähtevän Laila Säilän tilalle Eino Aaltosen, mutta TTY:n hallitus halusi siihen taidearvostelijana toimineen Osmo Laineen. Oppilaat lähettivät hallitukselle vetoomuksen, että Siivosen mielipide huomioitaisiin. Siivonen oli ankaruudestaan huolimatta opettajana suosittu. Oppilaita pidettiin "pikku Siivosina", joten hallitus oli Osmo Laineen kannalla siinä, että Siivonen vaikutti liian paljon oppilaiden maalaustapaan. Oppilaita erosi koulusta protestina tapahtumalle.[3]
Hannes Siivoselle myönnettiin Valtion taiteilijaeläke 1962. Hän kuoli 74-vuotiaana 1972. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martta Adina o.s. Luoto ja toinen Eine o.s. Backlund. Taiteilijan kuoleman jälkeen hänen leskensä lahjoitti miehensä laajan taiteellisen jäämistön Turun taidemuseolle.[2]
Muuta muokkaa
Leo Tavio tuotti 1957 lyhyen dokumenttielokuvan Hannes Siivonen – Taiteilijan arkea.[4]
Lähteet muokkaa
- Margareta Willner-Rönnholm, Taidekoulun arkea ja unelmia, Turun Piirustuskoulu 1830–1981, Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo 1996. ISBN 951-595-025-2
- Hannes Siivonen taiteilijamatrikkelissa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Turkulainen taiteilijaryhmä Pro Arte. Lyhyt esittely Tampereella tänään avattavan näyttelyn johdosta, Aamulehti, 20.01.1934, nro 18, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Siivonen Turun Taidemuseon sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Margareta Willner-Rönnholm s. 167–169
- ↑ https://elonet.fi/fi/elokuva/1005617 Hannes Siivonen. Taiteilijan arkea. (1957) – Elonet