Hann. Münden
Hann. Münden on kaupunki Göttingenin piirikunnassa Ala-Saksin osavaltiossa Saksan keskiosassa. Sen virallinen nimi oli vuoteen 1990 Münden. Nykyinen nimi on lyhenne historiallisesta nimestä Hannoversch Münden. Weser alkaa Hann. Mündenin keskustasta.
| Hann. Münden | |
|---|---|
 Hann. Münden |
|
 vaakuna |
|
  Hann. Münden |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Göttingen |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 121,1 km² |
| Korkeus | 123 m |
| Väkiluku (2018) | 23 805 |
| – Väestötiheys | 197 as./km² |
| Postinumero | 34346 |
| Suuntanumero(t) | 05541 |
Maantiede
muokkaa
Hann. Münden on Ala-Saksin eteläisin kaupunki. Etelästä virtaava Fulda ja kaakosta virtaava Werra yhtyvät Hann.Mündenin alueella Weseriksi, joka virtaa edelleen pohjoisluoteeseen kohti Pohjanmerta. Hann. Mündeniä kutsutaan siten myös nimellä "Drei-Flüsse-Stadt" eli "kolmen joen kaupunki". Sen etäisyys Göttingenistä on noin 25 kilometriä lounaaseen, Kasselista noin 15 kilometriä koilliseen ja Hannoverista noin 105 kilometriä etelään.[1]
Hann. Mündenin keskusta sijaitsee kaupungin länsiosassa Fuldan, Werran ja Weserin risteyksessä. Kaupungin korkein kohta on Kleiner Steinberg, joka kohoaa noin 542 metriä merenpinnan yläpuolelle. Matalin kohta on Bursfeldessä kaupungin pohjoisosassa Weserin laaksossa 110 metriä mpy. Hann. Münden rajoittuu lännessä ja kaakossa Hessenin osavaltioon, lounaassa on Ala-Saksiin kuuluva Staufenbergin kunta.
Hann. Münden koostuu kantakaupungista ja kymmenestä osa-alueesta, jotka olivat vuoteen 1973 itsenäisiä kuntia. Kantakaupunki koostuu kuudesta kaupunginosasta.
Historia
muokkaaHann. Mündenin perustamisesta ei ole tarkkaa tietoa. Varhaisin maininta, joka viittaa alueella sijainneeseen kaupunkiin on vuodelta 1183. Nykyisen Altmündenin kaupunginosan alueella sijainneista Gimundista ja Hilwartshausenista on maininnat jo vuodelta 817 ja Hemelnistä vuodelta 834. Kaupunginmuuri, raatihuone ja kivisilta Werran yli rakennettiin 1200-luvulla. Münden sai tapulikaupungin oikeudet 1247, mistä alkoi talouden kukoistus ja Welfin suvun vuosisatoja kestänyt valtakausi. Oikeudet poistettiin 1823. Kaupunki koki historiansa vakavimman tulvan 22. heinäkuuta 1342. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana erityisesti vuosi 1626 oli tuhoisa: suuri osa väestöstä sai surmansa.[2]
1800-luvulla Münden teollistui ja se kytkettiin rautatieverkkoon 1856. Welfien valta päättyi 1866, jolloin Hannoverin kuningaskunta lakkautettiin. Kansallissosialistisen kauden alussa 1933 Mündenistä karkotettiin satakunta juutalaista. Toisen maailmansodan lopussa 7. huhtikuuta 1945 Yhdysvaltain joukot ottivat "Mündenin linnoituksen" haltuunsa. Kaupunki selvisi sodasta vähin vaurioin, ja sodan jälkeen sen väkiluku kasvoi nopeasti yli 20 000:n. Mündeniin liitettiin kymmenen ympäristön maalaiskuntaa 1. tammikuuta 1973.[2]
Hann. Mündenin vanhakaupunki on edustava kokonaisuus ristikkotaloineen ja keskiaikaisine kirkkoineen, joihin lukeutuvat muiden muassa St. Blasius ja St. Ägidien. Weserin renessanssia edustaa Welfin suvun linna Welfenschloss Münden vanhankaupungin koilliskulmassa lähellä kolmen joen risteystä. Keskiaikainen kaupunginmuuri purettiin 1800-luvulla, mutta siitä on säilynyt muutama torni ja sen rakenteita hyödynnettiin aikoinaan uusien asuintalojen seininä.
Talous ja liikenne
muokkaaHann. Mündenissä on kolme teollisuusaluetta. Kaupungissa toimii muun muassa logistiikkayrityksiä ja valmistavaa teollisuutta. Ala-Saksin Poliisiakatemian sivutoimipiste työllistää niin ikään.
Hann. Mündenin rautatieasema kuuluu Saksan seitsenportaisessa rautatieasemaluokituksessa luokkaan 6. Se sijaitsee rataosuuksilla Hannover–Kassel ja Halle–Hann. Münden. Kaupunki sijaitsee Saksan halki Tanskan rajalta Itävallan rajalle kulkevan moottoritie BAB 7:n varrella.
Lähteet ja viitteet
muokkaa- ↑ Entfernung von Hann. Münden nach_ Luftlinie.org. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ a b Rückblick in die Geschichte Hann.muenden.de. Stadt Hann. Münden. Viitattu 24.5.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
