Haisukurjenpolvi
Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) on lehdoissa ja kivikoissa tavattava yksivuotinen tai useimmiten kaksivuotinen kurjenpolvi. Koko kasvi haisee epämiellyttävältä.
| Haisukurjenpolvi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Geraniales |
| Heimo: | Kurjenpolvikasvit Geraniaceae |
| Suku: | Kurjenpolvet Geranium |
| Laji: | robertianum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Geranium robertianum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
_Geranium_robertianum_-_xanthophyll_leaf.jpg)
Haisukurjenpolvi kasvaa 15–40 cm korkeaksi. Varsi on useimmiten punertava, monihaarainen sekä karvainen. Vaaleanvihreät lehdet ovat kolmisormisia ja karvaisia. Lehden keskilehdykkä on pitkäruotinen. Kukat ovat kooltaan 12–15 mm leveitä. Kukissa on ruusunpunaiset, pyöreäkärkiset ja pitkäkyntiset terälehdet, joissa on ohuita vaaleita suonia. Verholehdet ovat pystyjä, sileitä ja otakärkisiä. Suomessa haisukurjenpolvi kukkii kesä-syyskuussa. Kasvin hedelmykset ovat verkkoharjaisia.[1]
Nimensä kasvi on saanut epämiellyttävästä hajustaan, joka korostuu erityisesti kasvia hierottaessa.[1]
Levinneisyys
muokkaaHaisukurjenpolvi kasvaa koko Euroopassa pohjoisinta Fennoskandiaa ja Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Lajia tavataan myös Pohjois-Afrikassa, Turkissa, Kaukasuksella, Lähi-idässä ja monin paikoin muualla Aasiassa. Se on levinnyt myös muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Chileen, Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan.[2] Suomessa haisukurjenpolvea tavataan pääasiassa linjan Pori–Tampere–Lappeenranta eteläpuolella. Hajaesiintymiä on muuallakin Suomessa. Pohjoisimmat havainnot lajista ovat Keski-Pohjanmaalta ja Kainuusta.[3]
Elinympäristö
muokkaaHaisukurjenpolvi kasvaa sammaleisilla lehtokivillä, lohkareikoissa, kallionpengermillä ja rantalehdoissa.[1]
Käyttö
muokkaaHaisukurjenpolvea on käytetty lutikoiden ja muiden kotien syöpäläisten torjumiseen hieromalla murskattua kasvia seiniin ja huonekaluihin.[4] Se on myös vanha rohdoskasvi, jota käytettiin erityisesti haavojen hoitoon sekä verenvuodon tyrehdyttämiseen. Kasvia hyödynnettiin sekä ulkoisesti että sisäisesti nautittuna.[5] Aikaisemmin haisukurjenpolvea saattoi ostaa lääkkeeksi apteekeissa.[2]
Lähteet
muokkaa- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 308.
- ↑ a b Den virtuella floran: Stinknäva (ruotsiksi) Viitattu 30.6.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Haisukurjenpolven levinneisyys Suomessa Viitattu 30.6.2010.
- ↑ Ålands flora 2008, s. 231.
- ↑ Suomen terveyskasvit 1982, s. 95.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasviatlas 2022: Haisukurjenpolven levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum)
- Luontoportti: Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum)
- ITIS: Geranium robertianum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Geranium robertianum (englanniksi)
- Flora of China: Geranium robertianum (englanniksi)