Hadzat

afrikkalainen kansa

Hadzat ovat Pohjois-Tansaniassa Eyasijärven seudulla elävä pienilukuinen kansa, joka elää metsästämällä ja keräilemällä. Hadzoja on nykyisin jäljellä 1000–1500, ja he ovat Itä-Afrikan ainoa säilynyt metsästäjä-keräilijäkansa.[1]

Hadzoja.
Hadzojen perinteinen asumus.
Hadzojen nykyinen asuinalue Tansaniassa.

Hadzat noudattavat yhä samaa perinteistä elämäntapaansa kuten 10 000 vuotta aikaisemminkin. Geenitutkimusten mukaan hadzat erkaantuivat saneista 50 000–70 000 vuotta sitten. Sen jälkeen hadzat ovat eläneet geneettisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti eristyneinä muista kansoista.[2]

Hadzat puhuvat hadzan kieltä, jota käyttää nykyisin alle 800 ihmistä. Hadzan kielessä esiintyy samanlaisia harvinaisia maiskausäänteitä kuten eteläisen Afrikan khoisankielissäkin.[2]

Hadzojen asuinalueet ovat mäkisiä ja kivisiä. Kuivaa ja kuumaa vuodenaikaa seuraa rehevä sadekausi. Hadzojen leireissä elää tyypillisesti 20–40 hadzaa. Hadzat liikkuvat paljon hankkiakseen ruokaa ja ylläpitääkseen rauhaa yhteisöissään. He hyödyntävät alueensa kasveja ja eläimiä hyvin monipuolisesti.[1]

Hadzojen elinaluetta rajoittavat maatalouden leviäminen sekä kansallispuistot.[2] Hadzojen naapurikylissä esiintyy yleisesti sairauksia kuten malariaa, tuberkuloosia ja HIV:tä, jotka uhkaavat levitä lisääntyneen kanssakäymisen seurauksena hadzoihinkin.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Hadza Culture Hadza Fund. Arkistoitu 22.4.2019. Viitattu 2.5.2019.
  2. a b c Ryan Vlaar: Hadza Lake Forest College. Arkistoitu 2.5.2019. Viitattu 2.5.2019.
  3. The Hadza Hadza Fund. Viitattu 2.5.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa