Haapariippusammal
Haapariippusammal (Neckera pennata) on riippusammalten sukuun kuuluva sammalkasvi, jota tavataan Suomessa lähinnä paikoitellen.
Haapariippusammal | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta |
Luokka: | Aitosammalet Bryopsida |
Lahko: | Hypnales |
Heimo: | Neckeraceae |
Suku: | Riippusammalet Neckera |
Laji: | pennata |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Ulkonäkö
muokkaaHaapariippusammal on keskikokoinen (5–10 cm), laikkuina tai laajoina peitteinä lehtipuiden rungoilla kasvava sammal. Sen lehdet ovat 2–3 mm pitkiä, poikittaisaaltoisia ja säännöllisesti teräväksi kärjeksi kapenevia. Keskisuoni on hyvin lyhyt ja heikko tai se puuttuu. Sillä on yleisesti itiöpesäkkeitä, jotka ovat perättömiä ja verson alapinnalla. Se muistuttaa vuoririippusammalta, isoriippusammalta ja lännenriippusammalta.[2]
Levinneisyys
muokkaaKokonaislevinneisyydeltään se elää pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon lauhkeilla ja viileillä alueilla. Sammal on vaarantunut, sillä elinympäristöt ovat vähentyneet metsien hakkuiden ja lehtojen kuusettumisen takia. Esiintymät ovat usein niukkoja. Suomessa se kasvaa etelä- ja keskiosissa, pohjoisin esiintymä on Haukiputaalla.
Elinympäristö
muokkaaHaapariippusammal elää vanhoissa, kuusivaltaisissa metsissä ja lehdoissa lehtipuiden rungoilla, joskus myös ravinteisilla kivillä.
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5.
- ↑ Syrjänen, K.: Neckera pennata - vaarantunut. , 2009.