HMS Thunderbolt (N25)
HMS Thunderbolt (viirinumero N25) oli Britannian kuninkaallisen laivaston T-luokan sukellusvene, joka laskettiin vesille 29. kesäkuuta 1938 nimellä HMS Thetis. Alus upposi 1. kesäkuuta 1939 koesukelluksella, mutta hylky nostettiin, korjattiin ja otettiin palvelukseen nimellä Thunderbolt 26. lokakuuta 1940. Sen upotti todennäköisesti Regia Marinan korvetti RN Cicogna Sisilian edustalla 14. maaliskuuta 1943.[1]
| HMS Thunderbolt | |
|---|---|
 Thunderbolt vuonna 1940. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cammell Laird, Birkenhead |
| Kölinlasku | 21. joulukuuta 1936 |
| Laskettu vesille | 29. kesäkuuta 1938 |
| Palveluskäyttöön | 26. lokakuuta 1940 |
| Loppuvaihe | tod.näk. upotettiin 14. maaliskuuta 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 110 t (pinnalla) 1 590 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 84 m |
| Leveys | 8,08 m |
| Syväys |
3,89 m (keulassa) 4,45 m (perässä) |
| Koneteho |
5 000 hv (diesel) 2 900 hv (sähkö) |
| Nopeus |
15,25 solmua (pinnalla) 9 solmua (sukelluksissa) |
| Toimintamatka | 4 500 nm@11 solmua |
| Miehistöä | 59 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 sisäistä ja 4 ulkoista torpedoputkea 102 mm kansitykki |
Thunderbolt on yksi harvoista sotilasaluksista, jotka ovat uponneet kahdesti ja menettäneet kaksi miehistöä.[2]
Valmistus muokkaa
Alus tilattiin 10. elokuuta 1936 Cammell Lairdilta Birkenheadistä, missä köli laskettiin 21. joukukuuta 1936. Alus laskettiin vesille 29. kesäkuuta 1938 ja otettiin käyttöön 4. maaliskuuta 1939.[1]
Palvelus muokkaa
Neitsytmatkalleen Thetis lähti aamulla 1. kesäkuuta 1939 Birkenheadistä komentajanaan komentajakapteeni G. H. Bolus. Matkan tarkoituksena oli tehdä koesukellus. Sukellusveneessä oli 103 ihmistä, 50 enemmän kuin yleensä. Joukossa oli muun muassa telakan työntekijöitä ja kahdeksan laivastoupseeria, jotka halusivat nähdä uuden sukellusvenetyypin suorituskyvyn. Alusta saattoi Liverpoolinlahdelle hinaaja, jonka oli tarkoitus ottaa ylimääräiset matkustajat kyytiin ennen sukellusta. Hinaaja sai puoli kahdelta viestin, jonka mukaan kaikki sukellusveneessä olevat olivat päättäneet jäädä myös sukelluksen ajaksi.[3]
Suunnitelmien mukaan torpedoputket 5 ja 6 oli tarkoitus täyttää merivedellä sukeltamisen helpottamiseksi torpedojen puuttuessa. Thetisillä oli kuitenkin vaikeuksia päästä pinnan alle, ja niinpä miehistö päätti tarkistaa, oliko putkissa vettä. Tätä varten putkien ovissa oli pieni reikä, jonka sai avattua testaamista varten. Jos putkessa oli vettä, sitä valui reiästä sisään hallitusti. Torpedoputki oli täyttynyt vedellä kuten pitikin, mutta sukellusveneen viimeistelytöiden yhteydessä testireiät olivat tukkeutuneet maalista, eikä vettä valunut. Niinpä miehistö avasi putken luukun, jolloin vettä alkoi tulvia sukellusveneeseen.[3]
Aluksen keula painui välittömästi syvemmälle veden painosta, ja kun alus sattumalta juuri samalla hetkellä yritti sukellusta, se alkoi painua hallitsemattomasti keula edellä kohti pohjaa. Etummaisessa osastossa olleet miehet yrittivät sulkea torpedoluukkua, mutta yksi lukituspulteista jäi luukun ja putken väliin. Kun alus osui pohjaan, valot sammuivat ja luukku jumittui, miehet pakenivat toiseen osastoon. Sattumalta myös osastojen välinen luukku jumittui samalla tavalla, mutta kolmanteen osastoon johtava luukku saatiin suljettua.[3]
Thetisissä oli kaksi pakokammiota ja tarpeeksi pakenemisvälineistöä kaikille 103 aluksessa olleelle. Aluksessa oli tavallisesti riittävästi ilmaa 36 tunniksi, mutta ylimääräisten matkustajien vuoksi tämä puolittui 18 tuntiin. Thetis päätyi pohjaan mailin päässä sitä saattaneesta hinaajasta, jossa alettiin epäillä, että sukellusvene oli vaikeuksissa. Hinaajalta lähetettiin hätäviesti, mutta se ajelehti virtauksissa neljän mailin päähän Thetisistä. Niinpä kukaan ei tiennyt sukellusveneen tarkkaa sijaintia.[3]
Thetisin miehistö tyhjensi perän torpedoputket vedestä. Koska Thetis oli 84-metrinen ja uponnut alle 50-metriseen veteen, perä nousi tämän seurauksena pintaan. Oli kuitenkin ehtinyt tulla pimeää, ja Thetis oli neljän mailin päässä etsijöistä. Lisäksi taaempi pakokammio oli edelleen kuutisen metriä pinnan alla, eikä pakoyrityksiä voinut tehdä ennen kuin pinnalla olisi pelastusalus vastaanottamassa pelastuneita. Thetis huomattiin lentokoneesta vasta tuntia auringonnousun jälkeen seuraavana päivänä. Sukelluksesta oli kulunut 18 tuntia, ja ilma alkoi käydä vähiin. Kaikki aluksella olleet kärsivät päänsärystä ja olivat heikkoja.[3]
Pinta-alusten päästyä paikalle Thetisissä olleet aloittivat pelastautumisen. Ensimmäiset kaksi pukivat happilaitteet ja menivät pelastautumiskammioon, joka täytettiin vedellä ja luukku avattiin. Pelastautuminen onnistui, ja seuraavalla kerralla samaa yritettiin neljällä miehellä, jotka kaikki kuitenkin hukkuivat kammioon. Seuraavalla yrityksellä pinnalle lähetettiin jälleen vain kaksi miestä. Tämän jälkeen kammion molemmat luukut avattiin jostakin syystä samaan aikaan, ja sukellusveneeseen tulvi merivettä. Äkillinen paineen kasvaminen nosti hiilidioksidin konsentraatiota niin, että kaikki aluksella tukehtuivat ennen kuin ehtivät hukkua. Thetis täyttyi vedellä ja painui pohjaan.[3]
Kaikki 99 alukseen jäänyttä kuolivat onnettomuudessa. Adolf Hitler lähetti sähkeellä surunvalittelut itsensä ja Saksan kansan puolesta. Thetisiä yritettiin seuraavina kuukausina nostaa useita kertoja. Yhdellä yrityksistä sukeltajan köysi jäi hetkeksi jumiin. Vapaaksi päästyään hän nousi liian nopeasti pintaan ja kuoli myöhemmin sukeltajantautiin. Nosto onnistui lopulta 2. syyskuuta, ja Thetis hinattiin Walesin rannikolle. Ruumiiden noutamisessa aluksesta kesti 68 päivää huonojen sääolojen vuoksi. Suurin osa haudattiin joukkohautaan Holyheadiin.[3]
Kunnostus muokkaa
Noston ja tyhjentämisen jälkeen Thetis palautettiin telakalle. Lähes kaikki Cammell Lairdin sukellusveneenrakentajat olivat kuolleet uppoamisessa. Aluksen tyhjennetty runko seisoi telakalla viikkojen ajan odottamassa amiraliteetin päätöstä aluksen kohtalosta. Rauhan aikaan hylky olisi luultavasti romutettu, mutta koska oli sota-aika, uusia sukellusveneitä tarvittiin äkkiä.[4]
HMS Thunderbolt muokkaa
Korjausten jälkeen sukellusvene liittyi marraskuussa 1939 3. sukellusvenelaivueeseen uudella nimellään HMS Thunderbolt.[4] Palveluskäyttöön alus saatiin 26. lokakuuta 1940,[1] jolloin päällikkönä oli luutnantti Cecil Crouch. Miehistö koottiin vapaaehtoisista, jotka tunsivat aluksen menneisyyden. Kaikki merkit aluksen aiemmasta historiasta oli poistettu lukuun ottamatta joidenkin osastojen seinillä lukuisista maalikerroksista huolimatta erottuvaa ruosteenruskeaa rantua siinä, missä vesiraja aluksen sisällä oli ollut.[4]
Thunderbolt lähti 3. joulukuuta 1940 partioimaan Atlantille, ja upotti ensimmäisen aluksensa, Italian laivaston sukellusveneen, aamulla 15. joulukuuta. Sen jälkeen Thunderbolt jatkoi menestyksekkäästi partioimista Atlantilla ja Välimerellä. Vuoteen 1943 mennessä se oli upottanut seitsemän vihollisalusta torpedolla sekä kuusi tykillä ja oli osallistunut kahteen erikoistehtävään.[4]
Kuudennella partiomatkallaan Välimerellä aluksen miehistö huomasi 12. maaliskuuta 1943 suuren saattueen, jota saattoi yksi korvetti, RN Cicogna. Sukellusvene upotti saattueen suurimman rahtilaivan ja kääntyi sitten paetakseen. Cicognan kapteeni oli kuitenkin palvellut aiemmin sukellusveneissä ja osasi ennakoida Thunderboltin liikkeitä. Cicogna alkoi haravoida aluetta tietäen, että sukellusveneen olisi lopulta pakko nousta pintaan. Hieman ennen aamuyhdeksää 14. maaliskuuta[4] Sisilian edustalla[1] Cicognan kaikuluotain ilmoitti sukellusveneen olevan suoraan alla, ja Thunderboltin periskooppi nousikin pian pintaan vain muutaman metrin päässä korvetin kyljestä.[4]
Cicogna pudotti sukellusveneen päälle 24 syvyyspommia, jotka tuhosivat aluksen. Thunderboltin keula painui pinnan alle ja perä nousi pystyyn, alus kallistui lähes 90 asteen kulmaan ja upposi.[4] Kaikki 62 miehistön jäsentä kuolivat.[5] Näin Thunderboltista tuli yksi harvoista sotilasaluksista, jotka ovat uponneet kahdesti vieden mukanaan kaksi miehistöä.[2]
Thunderboltin huomattiin kadonneen 28. maaliskuuta, kun sitä ei kuulunut takaisin partioinniltaan.[1] Amiraliteetti antoi virallisen ilmoituksen katoamisesta 2. kesäkuuta.[4] Vaikka pidetään todennäköisimpänä, että Cicogna upotti Thunderboltin, myös muita mahdollisuuksia on esitetty. Sen saattoi upottaa myös alueella ollut torpedovene Libra, tai se saattoi ajaa miinaan.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f HMS Thunderbolt (N 25) Uboat.net. Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Valjak, Domagoj: The ill-fated HMS Thetis: The submarine that sunk twice & lost two entire crews 15.6.2017. The Vintage News. Viitattu 29.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g HMS Thetis Submarine Thetis. Viitattu 29.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h HMS Thunderbolt Submarine Thetis. Viitattu 30.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Role of Honour – HMS Thetis / Thunderbolt Submarine Thetis. Viitattu 30.5.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Thunderbolt (N25) Wikimedia Commonsissa
