Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Armada-luokan linjalaivasta. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Barham oli Britannian kuninkaallisen laivaston 74-tykkinen Armada-luokan kolmannen luokan linjalaiva.

HMS Barham
James Kennett Willson, HMS Barham, 1833.
James Kennett Willson, HMS Barham, 1833.
Aluksen vaiheet
Rakentaja Perry, Wells & Green (vuodesta 1810 Wigram, Wells & Green), Blackwall
Kölinlasku kesäkuussa 1808
Laskettu vesille 8. heinäkuuta 1811
Palveluskäyttöön 11. heinäkuuta - 21. elokuuta 1811, Woolwich (satamapalvelus)
helmikuu - 20. toukokuuta 1812, Chatham (meripalvelus)
Poistui palveluskäytöstä myyty romutettavaksi maaliskuussa 1840 Deptfordissa
Tekniset tiedot
Uppouma 1 761 bm
Pituus 54 m
Leveys 14,5 m
Syväys 6,4 m
Koneteho purjeet; täystakiloitu
Miehistöä 590
Aseistus
Aseistus

tykkikansi:
28 × 32 naulan tykkiä
yläkansi:
28 × 18 naulan tykkiä
peräkansi:
4 × 12 naulan tykkiä
10 × 32 naulan karronadia
etukansi:
2 × 12 naulan tykkiä
2 × 32 naulan karronadia

takana:
6 × 18 naulan karronadia

Valmistus muokkaa

Pääartikkeli: Armada-luokka

Alus tilattiin 2. marraskuuta 1807 Perry, Wells & Greeniltä (vuodesta 1810 Wigram, Wells & Green) Blackwallista, missä köli laskettiin kesäkuussa 1808. Se laskettiin vesille 8. heinäkuuta 1811 ja varustettiin 11. heinäkuuta - 21. elokuuta 1811 Woolwichissa reserviä varten sekä helmikuusta alkaen 20. toukokuuta 1812 Chathamissa meripalvelukseen. Tarjoukseen perustuneet rakennuskustannukset olivat £57949.11.7d, johon lisättiin varustamiskustannukset £11785 Woolwichissa ja £16967 Chathamissa.[1]

Palvelus muokkaa

Alus otettiin palvelukseen satama-aluksena (reserviin) heinäkuussa 1811 päällikkönään Thomas Bladen Capel, joka vastasi aluksesta sitä varustettaessa. Alus siirrettiin meripalvelukseen helmikuussa 1812, jolloin sen päällikkönä oli John Spranger ja palveluspaikaksi määrättiin Pohjanmeri. Aluksen palveluspaikaksi muutettiin 1813 Woolwich, mistä se siirrettiin 1814 Jamaikalle. Alus poistettiin palveluksesta heinäkuussa samana vuonna.[1]

Alus siirrettiin maaliskuussa 1815 telakalle Woolwichiin, jossa suoritettiin alukselle yleinen kunnostus 22 686 punnalla. Se palasi palvelukseen vielä samana vuonna syyskuussa. Alus ankkuroitiin Sheernessiin. Se siirrettiin helmikuussa 1826 telakalle Woolwichiin, jossa alus huollettiin ja muutettiin 50-tykkiseksi neljännen luokan fregatiksi 41 346 punnalla. Muutostöiden jälkeen aluksen tykkikannella oli 28 kappaletta 32 naulan, puolikannella kuusitoista 32 naulan ja etukannella kuusi 32 naulan tykkiä. Samalla miehistöntarve laski 450:een. Alus palautettiin elokuussa palvelukseen määrättynä Jamaikalle, mutta se vapautui kuitenkin telakalta vasta joulukuussa 1826.[1]

Alus palasi Englantiin, missä se siirrettiin uudelleen telakalla syyskuusta 1830 kesäkuuhun 1831 Woolwichiin. Aluksen varustaminen merikelpoiseksi maksoi 19 978 puntaa. Se palautettiin palvelukseen maaliskuussa 1831 Välimeren laivastoon. Alus myytiin romutettavaksi maaliskuussa 1840 Deptfordissa.[1]

Lähteet muokkaa

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Winfield, Rif s. 82

Aiheesta muualla muokkaa