Avaa päävalikko
Höylättyjä lautoja pontteineen

Höylätavara eli höylätty puutavara on sahatavaran jatkojaloste, joka on höylätty ainakin kolmelta sivulta. Höylätavara on joko suorakaiteen muotoista tai johonkin muotoon työstettyä. Yleisimmät paksuudet ovat 8–70 mm ja leveydet 15–220 mm.[1]

Tyypillisimpiä profiileja rakennusten ulkoverhoiluun käytettyistä paneeleista.

Sisällysluettelo

HöyläysMuokkaa

Höyläys tehdään pyörivällä terällä eli kutterilla, joka leikkaa sahatun puutavaran pinnasta muutaman millimetrin puuta pois. Käytännössä höyläys tehdään höyläkoneella, jossa on useita (4–8) kuttereita, jolloin puu saadaan yhdellä työstökerralla höylättyä kaikilta sivuiltaan. Leikkaava terä voi olla suora tai muotoiltu työstämään puun pintaan muotoaan vastaavan profiilin.

Sileähöylätty (hienohyölätty) pinta on kauttaaltaan sileää ja tasaista eikä siinä saa näkyä aaltoilua. Vielä sileämpää pintaa haluttaessa pinta voidaan hioa hiomanauhalla. Karkeahöylätty pinta on tasainen, mutta pinta ei välttämättä ole sileä. Karkeahöyläystä käytetään kuivatun sahatavaran työstämisessä mittatarkaksi. Sitä kutsutaan myös kalibroinniksi, dimensiohöyläykseksi tai raakahöyläykseksi. Karkeahöylätyllä pinnalla ei ole sileysvaatimuksia. Myös sellaista höylätavaraa valmistetaan, jonka näkyviin jäävät pinnat sileähöylätään ja piiloon jäävät pinnat karkeahöylätään. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäverhouslaudat.

Sileä- tai karkeahöylätylle puutavaralle sallitaan ±1 mm mittapoikkeama nimellismitasta, jos nimellismitta on 100 mm tai pienempi. Jos nimellismitta on yli 100 mm, sallitaan ±1,5 mm mittapoikkeama. Määrämittaan katkaistun höylätavaran pituus saa poiketa ±2 mm ilmoitetusta mitasta.

 
UTV-paneelin poikkileikkaus

NimityksiäMuokkaa

  • Lape on höylätavaran leveämpi sivu.
  • Syrjä on höylätavaran kapeampi sivu.
  • Pontti on lautojen toisiinsa liittämistä varten laudan toiseen syrjään höylätty kieleke. Laudan toiseen syrjään höylätään ura (naaraspontti), johon viereisen laudan kieleke (urospontti) asetetaan. Kielekkeen ja vastaavan uran muodon perusteella käytetään ponttiliitoksista nimityksiä tasapontti, helmipontti, viistepontti ja puolipontti.
  • Sileäpontti on ponttien avulla toisiin lautoihin liitettävä höylätavara, jonka sekä käyttölape (näkymään jäävä leveämpi sivu) että takalape on höylätty.
  • Raakapontti on ponttien avulla toisiin lautoihin liitettävä höylätavara, jonka käyttölape on sahapintainen ja takalape karkeahöylätty.
  • Ympärihöylätyn puutavaran kaikki sivut on höylätty.
  • Muotohöylätyn puutavaran muoto poikkeaa suorakaiteesta.
  • Lista on tarkoitettu rakennusten sisäpuolen viimeistelyyn. Erimuotoisia listoja ovat jalkalista, peitelista, reunalista, varjolista, kattolista, holkkalista ja kulmalista.
  • Sisäverhouslauta on muotoon höylätty, ponttien avulla toisiin lautoihin liitettävä ja joskus käyttölappeeltaan profiloitu (paneeli).
  • Ulkoverhouslauta on käyttölappeeltaan sahapintainen, hienosahattu tai höylätty, ja muilta sivuiltaan muotoon höylätty.
  • Lattialauta on takalappeeltaan (piiloon jäävältä lappeeltaan) uritettu, pontattu höylätavara, jonka sydänpuoli on yleensä käyttölappeena.
  • Hirsiverhouslauta on pontattu tai puoliksi pontattu höylätavara, jonka käyttölape on höylätty kaarevaksi, jotta se muistuttaisi pyöröhirttä.
  • Pyörölista on pyörökeppisorvilla valmistettu lista, jonka poikkileikkaus on ympyrä.

LähteetMuokkaa

  • Rakennustietosäätiön ohjekortti RT 21-10750. Sahattu ja höylätty puutavara. Helsinki 2001.

ViitteetMuokkaa

  1. Lukkari, T., et al., Puusta jalosteeksi. 1998, Helsinki: Suomen metsäyhdistys. 75. [1]