Gustav Paulig
Gustav Wilhelm Paulig (20. heinäkuuta 1850[1] Lyypekin vapaakaupunki, Saksan liitto – 9. helmikuuta 1907 Helsinki) oli saksalaissyntyinen liikemies ja Paulig-kahvipaahtimon perustaja. Hän oli kotoisin Saksan Lyypekistä, ja hän muutti Suomeen vuonna 1871.[2]
| Gustav Paulig | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. heinäkuuta 1850 Lyypekin vapaakaupunki, Saksan liitto |
| Kuollut | 9. helmikuuta 1907 (56 vuotta) Helsinki |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Paulig |
| Puoliso | Bertha Paulig ( 1876) |
| Lapset |
Bertel Paulig Eduard Paulig |
Ura muokkaa
Lyypekkiläisen puutarhurin poika Gustav Paulig tuli Suomeen aluksi konttoristiksi Fredrik Idestamin perustaman Nokia Ab:n puuhiomoon Tampereelle. Nokia-yhtiössä Paulig oppi suomalaiset kaupankäyntitavat, ja työt toivat hänet muutaman vuoden kuluttua Helsinkiin. Kun Sinebrychoffin panimon omistaja Paul Sinebrychoff lainasi alkupääoman, Paulig pääsi toteuttamaan haaveensa omasta kauppaliikkeestä.[3]
Gustav Paulig perusti 1876 Helsinkiin kahvin ja mausteiden maahantuontiliikkeen. Yhtiö aloitti myös paahtimotoiminnan, ja vuodesta 1904 alkaen Pauligin tarjoama erikoisuus oli valmiiksi paahdettu kahvi.[4] Aikaisemmin oli totuttu siihen, että kuluttajan täytyi itse paahtaa ja jauhaa pavut. Tosin paahtamisen luultiin olevan huonosti kannattavaa, sillä johtaja pohdiskeli, että ”kahvin paahtaminen ei ole afääri mutta kylläkin antoisa harrastus.” Gustav Pauligin kuoleman 1907 jälkeen yritys siirtyi hänen vaimonsa Bertha Pauligin vastuulle, ja tämä rakennutti 1911 firman pääkonttorin Katajanokalle. Bertha Pauligin jälkeen liikettä johti heidän poikansa Eduard Paulig.[2]
Paulig oli aktiivinen myös yhteiskunnallisissa asioissa. Hän toimi muun muassa Saksan varakonsulina ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1894–1899.
Yksityiselämä muokkaa
Gustav Paulig meni naimisiin Bertha Maria Bohnhofin kanssa vuonna 1876. Heillä oli seitsemän lasta, muiden muassa pojat Bertel ja Eduard. Pauligit muuttivat 1877 Töölön alueelle ostamaansa Villa Humlevik -nimiseen huvilaan, jonka puutarhasta tuli varsin kuuluisa kaupunkilaisten keskuudessa. Perhe menetti huvilan 1931, kun kaupunki ei suostunut jatkamaan sen vuokrasopimusta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen kulttuurihistoriassa (s. 213) syntymävuosi on virheellisesti 1851.
- ↑ a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 213. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
- ↑ Halonen, Jukka: ”Paulig paahtaa yhä täysillä.” Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016, s. 40. Helsinki: Alma Media.
- ↑ Paulig Ab Oy hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Komsi, Pauli – Lindström, Jan – Zetterberg, Seppo: Omistamisen taito: Perheyritykset kansakunnan rakentajina. Otava, Helsinki 2002.