Avaa päävalikko

Georg Gunnar Marklund (5. kesäkuuta 1892 Helsinki[1]23. heinäkuuta 1964 Helsinki[2][3]) oli suomalainen kasvitieteilijä.

Gunnar Marklundin vanhemmat olivat kirjakauppias Johan Georg Marklund ja Dagmar Maria Charlotta Bergroth ja puoliso vuodesta 1920 Elsa Rosina Bockström. Marklund tuli ylioppilaaksi 1910, valmistui filosofian kandidaatiksi 1917 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1937 aiheesta Vergleichende Permeabilitätsstudien an pflanzlichen Protoplasten (1936). Hän toimi vuodesta 1918 opettajana Hämeenlinnassa ja vuodesta 1920 Helsingissä.[1] Marklund oli Helsingin yliopisto kasvitieteellisen museon kustos 1941–1959.[4] Hän tutki varsinkin eräiden siemenkasvien apomiktisesti lisääntyviä pikkulajeja[5]. Kasvimuseon kustoksena eli johtajana Marklund vaikutti muun muassa putkilokasvien kokoelmaan, hänen aikanaan kasvimuseon kokoelmat kasvoivat ylipäänsä yhdeksi Euroopan suurimmista, käsittäen noin miljoona kolmesataatuhatta käsvinäytettä vuonna 1959. Marklund jatkoi tutkimustyötään vielä eläkkeellä, keräten yli kolmenkymmenen tuhannen arkin aineiston ja paneutuen erityisesti kevätleinikkeihin. Hän julkaisi 1961 teoksen Der raninculus auricomus – Komplex in Finnland I, jossa hän kuvasi 92 uutta kevätleinikkien ryhmän pikkulajia.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 459. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
  3. a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 26.7.1964, s. 10.
  4. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1370
  5. Facta2001, WSOY 1981, 10. osa, palsta 59