Gunnar Holmqvist

(Ohjattu sivulta Gunnar Gustav Holmqvist)

Gunnar Gustav Holmqvist (18. kesäkuuta 1894 Helsinki6. joulukuuta 1964) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat liikemies Robert Holmqvist ja Mathilda Nyman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Aune Kerttu Anttosen (Antti) kanssa.[1][2]

OpinnotMuokkaa

Holmqvist kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1914 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun konerakennusosastolla. Hän suoritti lentokonediploomi-insinööritutkinnon Ecole superieure d'aeronautique et du construction mecaniquessa Pariisissa vuonna 1920 ja lentokoneenohjaajan tutkinnon vuonna 1919.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n tiedonanto-osasto, kuvaan merkitty osaston johtajat Birger Homén ja Eric Heimbürger.

Holmqvist liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. helmikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.[3] Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti myös vuonna 1917 Libaussa järjestetyn moottoriveneenkuljettajakurssin.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Holmqvist astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 vänrikiksi ylennettynä ja saapui 18. helmikuuta 1918 aselaivoja seuranneen komennuskunnan mukana Vaasaan, josta hänet määrättiin Vöyrin sotakouluun, missä toimi koulutusupseerina ja 2. komppanian päällikkönä. Sisällissodassa hän toimi Vöyrin pataljoonan 7. komppanian päällikkönä ja otti osaa taisteluihin Vaskivedellä, Kurussa, Muroleessa, Sorilassa, Takahuhdissa ja Messukylässä, missä lopulta haavoittui 25. maaliskuuta 1918.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Holmqvist siirrettiin sisällissodan jälkeen 18. toukokuuta 1918 Ilmavoimiin, missä hän toimi aluksi ohjaajaoppilaana Lappeenrannan lento-osastossa, josta hänet siirrettiin tammikuussa 1919 Turun ja toukokuussa Utin lentoaseman päälliköksi sekä tammikuussa 1921 Santahaminan lentokoulun päälliköksi ja saman vuoden maaliskuusta alkaen Ilmavoimien esikunnan teknillisen toimiston päälliköksi.[1][2]

Kapteeni Gunnar Holmqvist teki ensimmäisenä suomalaisena silmukan lentokoneella Utissa 14. syyskuuta 1919 ja tässä suorituksessa hänellä oli koneena Fokker D.VII.[4] Armeijasta hän erosi 29. heinäkuuta 1921 ja siirtyi S.O.K:n auto-osaston johtajaksi, missä tehtävässä oli vuoteen 1923 saakka, jolloin siirtyi Ab M. G. Stenius Oy:n palvelukseen isännöitsijäksi palvellen yritystä vuoteen 1925 saakka. Vuonna 1925 hän siirtyi Oy Autola Ab:n auto-osaston johtajaksi, josta hän siirtyi edelleen vuonna 1928 Ab Auto-Bil Oy:n johtajaksi 1928 ja palveli yritystä vuoteen 1930 saakka, jolloin siirtyi Vacuum oil companyn edustajaksi Helsinkiin, mistä hänet siirrettiin yrityksen sisällä vuonna 1935 teknillisen-osastolle johtajaksi ja palveli osastolla vuoteen 1941 saakka.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvisotaan Holmqvist osallistui toimistoinsinöörinä Päämajan Ilmavoimatoimistossa. Hän haavoittui Mikkelin pommituksissa 5. tammikuuta 1940. Välirauhan aikana hän toimi kuten ennen sotiakin Vacuum Oil Companyssä. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin toimistoinsinööriksi Ilmavoimien esikuntaan, mutta kotiutettiin jo kohta sodan syttymisen jälkeen ja hän jatkoi tointaan Vacuum Oil Companyssa (myöhemmältä nimeltään Mobil Oil Oy Ab) nyt toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana aina vuoteen 1961 saakka. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaahan.[2]

LuottamustoimetMuokkaa

Holmqvist toimi voiteluöljyntuottajain yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1941–1946 ja kunniapuheenjohtajana vuonna 1959 sekä Suomen moottoriveneklubin kommodorina vuosina 1942–1946. Tekniska föreningen i Pinlandin konekerhon puheenjohtajana hän toimi vuosina 1945–1949 ja yhdistyksen hallituksen jäsenenä vuosina 1948–1951.[1][2]

LähteetMuokkaa

  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin : 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 3, Tikkakoski 1992 ISBN 9519568824.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin II, 2. painos. Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia, 1933.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Suomen jääkärit II 1933: 1161.
  4. Heinonen 1992.